Munuaissiirtopotilaiden infektiokuolemien riski puolittui

Munuaissiirtoihin liittyvien infektiokuolemien riski on Suomessa puolittunut 1990-luvun jälkeen, osoittaa juuri julkaistu tutkimus. Munuaissiirtopotilaiden infektiokuolemien yleisimmäksi aiheuttajaksi osoittautuivat tavalliset bakteeri-infektiot.

Tutkimuksen toteuttivat Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston sekä KYSin ja HYKSin tutkijat. Tulokset julkaistiin Clinical Journal of the American Society of Nephrology -lehdessä.

Munuaissiirtoihin liittyy infektioiden riski, ja infektiot ovat munuaissiirtopotilaiden yleisimpiä kuolinsyitä sydän- ja verisuonitautien jälkeen. Tähän vaikuttaa osaltaan potilaiden tarvitsema hyljinnänestolääkitys, joka lisää infektioalttiutta. Munuaissiirtopotilaiden infektiokuolemien syitä ei ole kuitenkaan juuri tutkittu.

Munuaissiirtoihin liittyvää infektiokuolleisuutta selvitettiin tutkimuksessa, jossa aineistona olivat kaikki ensimmäisen munuaissiirteen Suomessa vuosina 1990–2012 saaneet aikuispotilaat. Tutkimuksessa analysoitiin infektiokuolemien syyt ja verrattiin infektiokuolleisuutta kahdella ajanjaksolla, vuosina 1990–1999 ja vuosina 2000–2012. Aineisto oli peräisin Suomen munuaistautirekisteristä.

Ensimmäisen munuaissiirteen saaneista 3249 aikuispotilaasta 953 eli 29 prosenttia kuoli seurannan aikana. 204 tapauksessa kuolinsyynä oli infektio. Infektiokuolleisuus laski 2000-luvulla puoleen 1990-luvun tasosta, kun infektiokuolemien määrä laskettiin tuhatta seurattua henkilövuotta kohden. 1990-luvulla infektiokuolleisuus oli 9,1 ja 2000-luvulla enää 4,6 kuolemaa tuhatta henkilövuotta kohden.

Munuaissiirtopotilaiden infektiokuolemien syynä olivat yleensä tavalliset bakteeri-infektiot. Harvinaisemmat bakteerit, virukset tai sienet aiheuttivat harvoin infektiokuolemia. Infektiokuolemien riski oli suurempi paitsi 1990-luvulla siirteen saaneilla, myös iäkkäämmillä potilailla sekä niillä, joilla oli korkeampi plasman kreatiniinitaso siirtoa seuranneen vuoden lopussa, diabetes munuaisten vajaatoiminnan syynä, pitempi dialyysivaihe ennen munuaissiirtoa, akuutti hyljintä tai matala albumiinitaso.

Tutkimuksesta vastanneet dosentti Ilkka Helanterä Helsingin yliopistosta sekä erikoislääkäri Susanna Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta ja KYSistä toteavat tulosten osoittavan infektiokuolemien riskin munuaissiirtopotilailla luultua paljon pienemmäksi.

– Riski on 2000-luvulle tultaessa puolittunut entisestä, vaikka munuaissiirtoja tehdään entistä iäkkäämmille ja sairaammille potilaille ja hyljinnänestolääkitykset ovat entistä vahvempia.

Yllättävänä tutkijat pitävät sitä, että infektiokuolemat ajoittuivat yleensä useamman vuoden päähän munuaissiirrosta ja harvemmin heti siirtoa seuraavalle vuodelle. Heidän mukaansa odottamatonta oli myös se, että infektiokuolemien taustalla olivat munuaissiirtopotilailla useimmiten samat tavalliset bakteeri-infektiot kuin muullakin väestöllä.

Tutkimusartikkeli:

Kinnunen S, Karhapää P, Juutilainen A, Finne P, Helanterä I. Secular trends in infection-related mortality after kidney transplantation. CJASN, published ahead of print April 5 2018. Doi: 10.2215/CJN.11511017

Lisätietoja:

Erikoislääkäri Susanna Kinnunen

p. 040 738 9097, susanna.kinnunen@kuh.fi



Dosentti Ilkka Helanterä

p. 050 530 3920, ilkka.helantera@helsinki.fi