Viitisen prosenttia suomalaisista koirista kantaa suolistobakteereja, jotka ovat vastustuskykyisiä penisilliini- ja kefalosporiini-ryhmän lääkeaineille. Nämä ESBL-bakteerit ovat usein resistenttejä myös muille antibiooteille.
Tänä vuonna ESBL-bakteerien esiintyvyys on noussut nelinkertaiseksi. Esimerkiksi jopa puolet Venäjän koiratarhoilta tuoduista koirista on osoittautunut ESBL-bakteerin oireettomiksi kantajiksi.
Kantajuus itsessään ei ole vaarallista perusterveille yksilöille, mutta bakteerien aiheuttamia infektioita voi olla vaikea hoitaa.
– Ja vaikka resistentin bakteerin aiheuttama infektio saataisiin hoidettua, eläin voi jäädä loppuiäkseen bakteerin kantajaksi. Yksittäinen negatiivinen näyte ei todista, että koira olisi päässyt eroon bakteerista, Yliopistollisen pieneläinsairaalan johtava eläinlääkäri Katariina Thomson toteaa.
Ihmiset voivat olla ESBL-bakteerien oireettomia kantajia. Bakteerit voivat myös siirtyä ihmisistä eläimiin ja päinvastoin.
ESBL-bakteerien lisäksi erityisesti ulkomailla leikattujen koirien leikkaushaavainfektioista on tänä syksynä löydetty poikkeuksellisen vastustuskykyisiä metisilliiniresistenttejä stafylokokkibakteereita. Näihin MRSP-kantoihin ei tehoa yksikään koirille rekisteröidyistä vakavien infektioiden hoitoon soveltuvista antibiooteista.
Ulkomailta tuotavat koirat voivatkin lisätä antibioottiresistenssiä.
– Oireettomat ESBL- ja MRSP-bakteereita kantavat koirat toimivat hiljaisina bakteerien levittäjinä. Resistenssin lisääntyessä populaatiossa myös infektioiden hoito vaikeutuu, sanoo dosentti Merja Rantala eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratoriosta.
Eläinlääketieteellinen tiedekunta ja Yliopistollinen eläinsairaala toivovakin, että ulkomailta koiratarhoilta eläimiä tuovat järjestöt ottavat toiminnassaan huomioon resistenttien bakteerien leviämisriskin.