Suomalainen keuhkosyövän diagnosointi ja hoito eroaa muiden Pohjoismaiden käytännöistä monin tavoin. Tämä selviää tuoreesta keuhkosyövän hoidon ammattilaisille Pohjoismaissa tehdystä kyselytutkimuksesta.
Lääkäriin pääsee hitaammin kuin muissa Pohjoismaissa
Suomessa keuhko-oireisten potilaiden odotusajat vastaanotolle ovat kaikissa hoitopolun vaiheissa pidempiä kuin muissa Pohjoismaissa. Keskimääräinen odotusaika perusterveydenhuollon vastaanotolle on noin kaksi viikkoa, kun muualla lääkäriin pääsee yleensä alle viikossa. Suomessa jopa 40–60 prosenttia potilaista tapaa ensikäynnillään hoitajan, muualla Pohjolassa lääkärin.
Keuhko-oireisille potilaille tehtävä diagnostiikka perusterveydenhuollossa on Suomessa vähäisempää ja perustuu suppeampiin menetelmiin kuin muissa Pohjoismaissa. Erityisesti tietokonetomografiaa tehdään muualla laajemmin jo hoitopolun alkuvaiheessa, mikä mahdollistaa varhaisemman diagnoosin.
̶̶ Suomen terveydenhoidossa on vahva portinvartijamalli eli hoitoon pääsee arvioinnin kautta. Siten voidaan toki ohjata potilasvirtoja tarkoituksenmukaisesti. Mallin riskinä on kuitenkin, etteivät potilaat pääse hoitoon tarpeeksi nopeasti tai ollenkaan. Ongelma koskee etenkin potilaita, joilla on hankalasti tunnistettava sairaus, kuten keuhkosyöpä”, apulaisprofessori Paulus Torkki Helsingin yliopistosta toteaa.
Hoitojen vaikuttavuutta seurattava paremmin
Suomessa keuhkosyövän hoidon vaikuttavuutta ei seurata järjestelmällisesti sairaalatasolla, kuten esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, joissa se on osa laadunhallintaa ja hoidon kehittämistä.
̶ Muissa Pohjoismaissa hoitokäytäntöjä kehitetään jatkuvasti keräämällä ajantasaista tietoa ja vertaamalla sairaaloiden välisiä hoitotuloksia. Koska hoidot kehittyvät jatkuvasti, on tärkeää tunnistaa, miten ne vaikuttavat erityyppisiin potilaisiin”, Torkki painottaa.
Uusia keuhkosyövän hoitomuotoja, kuten neoadjuvantti-immunoterapiaa ja kemoterapiaa, ei käytetä Suomessa, Islannissa ja Norja yhtä paljon kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Tämä saattaa osaltaan vaikuttaa parempiin hoitotuloksiin jälkimmäisissä maissa.
Vaikka keuhkosyöpä on Suomen kolmanneksi yleisin syöpä sekä miehillä että naisilla, se aiheuttaa eniten kuolleisuutta.
Pohjoismainen syöpärekisteri
Lisätietoja:
terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkki, Kansanterveystieteen osasto, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto,
Paulus Torkin terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessuuri on yksi Helsingin yliopiston noin 100 lahjoitusvaroilla perustetusta tai tuetusta tehtävästä.
osastonylilääkäri, dosentti Heidi Andersén, Pohjanmaan hyvinvointialue, kliininen opettaja Turun yliopisto, yliopistotutkija Tampereen yliopisto. Yhteydenotot sähköpostitse