Autoimmuunitaudit eli omien kudostensa viholliseksi äityvä keho on lääkäreille hankala taistelupari.
Useiden autoimmuunisairauksien syntymekanismi on tuntematon eikä täsmälääkkeitä ole. Hoidossa on siksi käytettävä elimistön puolustusjärjestelmää hillitsevää lääkehoitoa, mikä johtaa monenkirjaviin haittavaikutuksiin.
Valkosolupopulaatiot syynissä
Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt kliinisen kemian ja hematologian professori Satu Mustjoelle yli kahden miljoonan euron tutkimusrahoituksen autoimmuunitautien syntymekanismien tutkimiseen.
Mustjoki ryhmineen kartoittaa autoimmuunipotilaiden eri valkosolupopulaatioita ja etsii niiden joukosta omaa kehoa vastaan mahdollisesti kääntyviä suurentuneita lymfosyyttiklooneja — eli valkosolujen alaryhmiä, jotka ovat jakaantuneet kaikki samasta solusta.
– Hypoteesimme on, että näiden lymfosyyttikloonien geneettiset muutokset vaikuttavat solujen toimintaan ja sitä kautta autoimmuunitautien syntyyn.
Voivatko mutaatiot johtua virusinfektioista?
Mutaatioiden syitä perkaava tutkimus pohjautuu Mustjoen ryhmän leukemiatutkimuksiin, ja työssä apuna palvelevat sekä potilaista otetut näytteet että eri koe-eläinmallit. Näytteiden mutaatioita määritetään uusimman teknologian avulla.
– Tutkimme esimerkiksi virusinfektioiden osuutta mutaatioiden synnyssä, professori kertoo.
Kohdennetumpia lääkkeitä
Kun autoimmuunisairauksien syntyä opitaan ymmärtämään paremmin, sairauksiin pystytään toivottavasti kehittämään kohdennetumpia lääkkeitä.
– Sehän lopullinen tavoitteemme tietysti on, Mustjoki summaa.
Epätäydellisen syöpähoidon jälkeen kehon puolustusjärjestelmä olisi saatava valppaaksi.
Hän on leukemiatutkijana ollut tekemisissä myös immuunijärjestelmään liittyvien, päinvastaisten haasteiden kanssa. Epätäydellisen syöpähoidon jälkeen kehon puolustusjärjestelmä olisi saatava valppaaksi ja hyökkäämään jäljelle jäävien syöpäsolujen kimppuun, vaikka syöpä tekeekin kaikkeensa vaivuttaakseen puolustussolut horrokseen.
Mustjoki sai tutkimusneuvostolta erittäin kilpaillun, viisivuotisen Consolidator Grant -rahoituksen. Näillä apurahoilla EU tukee lahjakkaimpia omaa, itsenäistä tutkimusryhmäänsä tai -ohjelmaansa vakiinnuttavia tutkijoita.
Mustjoen tutkimusryhmä toimii HUS:n ja Helsingin yliopiston hematologisessa tutkimusyksikössä. Hänen syöpätutkimuksistaan kerrotaan tarkemmin Yliopisto-lehden (1/2015) artikkelissa Syöpäsolujen kimppuun.