Vegaanisen ruokavalion vaikutuksista lapsiin tiedetään hyvin vähän, ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola sanoo. Hänellä on tilanteen korjaamiseksi meneillään tutkimus siitä, miltä vegaaniruokaa syövien lasten ravitsemus näyttää veri- ja virtsanäytteiden sekä ruokapäiväkirjojen valossa.
Erkkola osallistui viime vuonna varhaiskasvatuksen uusien ravitsemussuositusten kirjoittamiseen ja otti kantaa myös vegaaniseen ruokavalioon.
— Vegaaniruokavalion ravintosisältö on mahdollista saada vastaamaan lapsen laskennallista ravinnontarvetta, jos se koostetaan monipuolisesti ja avuksi otetaan ravintolisiä ja täydennettyjä elintarvikkeita kuten vitamiineilla ja kalsiumilla rikastetut kasvimaidot.
Laskennallisen ravinnontarpeen täyttyminen ei kuitenkaan vielä kerro siitä, mitä pikku kehoissa todella tapahtuu. Vegaanilasten kasvua ja heidän hyvinvointiaan ravitsemus- ja lääketieteellisesti luotaavia tutkimuksia ei ole aiemmin Suomessa tehty — eikä juuri muuallakaan.
KALAA MUMMOLASSA?
Tutkimushanke sai alkunsa, kun Helsinki päätti käynnistää vegaaniruokakokeilun 20 päiväkodissa. Kaupunki vastasi päiväkotien kannalta hankalaan tilanteeseen, kun ne yrittävät luovia perheiden erilaisten erityisruokatoiveiden lomassa.
Kaupunki on vastuussa kunnallisissa päiväkodeissa olevien lasten hoitopäivän aikaisesta ravitsemuksesta.
— Tarjolla oleva ruoka on tarkkaan harkittua, vaikka hintakuri on kova, Erkkola sanoo.
Helsingin varhaiskasvatusviraston ruokapalveluvastaava Erja Suokkaalla oli hyviä kokemuksia yhteistyöstä Erkkolan ryhmän kanssa, ja ravitsemustieteilijät kutsuttiin seuraamaan kokeilua.
Ravitsemustieteilijöiden lisäksi päiväkotilapsia tutkii akatemiaprofessori Anu Wartiovaaran johtama molekyylilääketieteen ryhmä. Tutkijat selvittävät ruokavalioiden vaikutusta aineenvaihduntaan.
— Vegaaniruoan valitsivat 31 lapsen vanhemmat yhdeksässä päiväkodissa. Saimme heistä tutkimuksiin mukaan suurimman osan, Erkkola toteaa.
Kaikki vegaaniruokaa päiväkodissa syövät lapset eivät kuitenkaan noudattaneet samaa ruokavaliota kotona, joten tutkimusaineisto kutistui.
— Jos lapsi syö välillä mummolassa kalaa, niin se voi olla ravitsemuksen kannalta oikein hyvä, mutta häntä tutkimalla emme saa tietoa täysvegaanisuuden vaikutuksista.
Erkkola toivoo lisärahoitusta, jotta tutkimusta voitaisiin jatkaa. Tähänastiset tulokset on tarkoitus julkaista syksyn aikana.
YKSILÖLLISYYS JA TASA-ARVO
— Kunnioitan ihmisiä, jotka haluavat ottaa ympäristön huomioon. Yhteinen päiväkotiruoka on puolestaan tärkeä asia lasten tasa-arvon turvaajana, Erkkola pohtii.
— Kuinka pitkälle joukkoruokailua voi yksilöllistää? Voiko sirpaloituminen kääntyä tasa-arvoista hyvinvointia vastaan?
Päiväkodeissa tarjolla oleva lakto-ovovegetaarinen ruokavalio eli maitotuotteilla ja kananmunalla vahvistettu kasvisruoka sopii Erkkolan mukaan hyvin yhdeksi laaturuoan standardiksi: siitä ei pitäisi puhua erityisruokavaliona.
— Jos kokonaisuuteen lisätään hiukan kalaa, lapsen kehittyvät aivot hyötyvät arvokkaista, pitkäketjuisista rasvahapoista.
KAUPUNGIN EETTINEN VASTUU
Tutkimukseen osallistuneissa perheissä vegaanius perusteltiin eläinten oikeuksilla ja ympäristösyillä. Erkkolan ihannekaupungissa päiväkotiruoan eettisyyden kysymykset eivät kuormittaisi vanhempia, vaan kuntapäättäjät kantaisivat vastuun ympäristöystävällisyydestä ja valinnat perustuisivat tutkittuun tietoon.
— Esimerkiksi kalan pitäisi olla vastuullisesti tuotettua.
Kalasta saatavien omega-3 rasvahappojen lisäksi vegaaniruoan heikkoja kohtia ovat D- ja B12-vitamiinit sekä jodi. Kasvissyöjien piireissä kiersi aiemmin väite, että merilevät, sienet ja fermentoidut tuotteet riittäisivät B12:n lähteiksi. Tosiasiassa vegaanien on turvauduttava tabletteihin tai kapseleihin.
— Vegaanilapset tarvitsevat ehdottomasti ravintolisiä.
REILU LORAUS ÖLJYÄ
Keskiverto vegaaniperhe on Erkkolan kokemuksen mukaan terveystietoinen ja aktiivinen. Aterioiden energia- ja proteiinisisällön hilaaminen lapsen tarpeiden tasolle vaatiikin miettimistä — ja reippaita öljylorauksia.
— Suomalaisista aikuisista vegaaneista julkaistiin hiljattain Plos One -lehdessä artikkeli, jossa näkyi selviä puutteita jodin ja D-vitamiinin saannissa. Tosin siihenkin oli löydetty varsin vähän täysvegaaneja tutkittavia.
Ruokapöytien uutuudet ja varsinkin lasten kasvissyönti herättävät tunteita, mutta Erkkola haluaa muistuttaa asioiden mittasuhteista. Suuria ravitsemukseen liittyviä kansanterveysongelmia ovat lasten ylipaino, kasvisten karttaminen ja muuten epäterveellinen ruokakulttuuri.