Tutkimustulokset osoittavat, että sekä miehet että naiset, joilla on diagnosoitu mielenterveyshäiriö, ovat vähemmän todennäköisesti vanhempia verrattuna niihin henkilöihin, joilla ei ole diagnooseja. Vakavista mielenterveyden häiriöistä erityisesti skitsofrenia oli yhteydessä pienempään vanhemmaksi tulemisen todennäköisyyteen.
Myös yleiset mielenterveyshäiriöt, kuten masennus ja ahdistus, vähensivät vanhemmaksi tulemisen todennäköisyyttä. Masennusdiagnoosin saaneet miehet olivat 38% vähemmän todennäköisiä tulemaan isiksi, kun heitä verrattiin miehiin, joilla ei ollut masennusdiagnoosia. Naisten kohdalla masennus liittyi 19% pienempään todennäköisyyteen tulla äidiksi, kun heitä verrattiin naisiin, joilla ei ollut masennusdiagnoosia. Vastaavat erot miesten ja naisten välillä havaittiin myös ahdistuneisuushäiriöiden kohdalla.
– Erot miehien ja naisten välillä oli selviä monien mielenterveyden häiriöiden kohdalla. Miesten todennäköisyys tulla vanhemmaksi oli huomattavasti pienempi kuin naisten, yliopistotutkija Kateryna Golovina sanoo.
Parisuhde avainasemassa
Tutkimuksessa selvitettiin myös parisuhteen merkitystä mielenterveyshäiriöiden ja vanhemmuuden välisessä yhteydessä. Koska vakaat parisuhteet ovat usein avaintekijä lasten saamisessa, vaikeudet parisuhteen solmimisessa tai ylläpitämisessä voivat osittain selittää mielenterveyshäiriöiden yhteyttä todennäköisyyteen tulla vanhemmaksi.
– Tulos oli selkeä. Mielenterveyshäiriödiagnoosin saaneet miehet asuivat huomattavasti useammin yksin verrattuna mielenterveyshäiriödiagnoosin saaneisiin naisiin, tutkimuksen vastuututkija, apulaisprofessori Christian Hakulinen toteaa.
Mielenterveyspalvelut ovat tärkeitä
Tutkimustulokset korostavat nuorille suunnattujen saavutettavien ja korkealaatuisten mielenterveyspalveluiden tarvetta.
– Hyvin toimivat, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat tärkeitä, jotta nuoret saavat tarvitsemansa tuen sekä hyvinvointinsa että elämän tavoitteidensa, kuten vanhemmuuden, saavuttamiseksi, Kateryna Golovina sanoo.