Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa selvitti Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan mielenterveyden häiriöiden vuoksi määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten aikuisten taustaa, hoitoa ja työhön palaamista. Seuranta kesti viisi vuotta.
Tutkimuksen mukaan vain puolet nuorista aikuisista oli kiinnittynyt työelämään tai opiskeluun ennen jäämistään työkyvyttömyyseläkkeelle. Vain viidesosa palaa pysyvästi työmarkkinoille. Yhteensä 48 % oli jossain vaiheessa seurantaa työssä, mutta seurannan päättyessä työssä oli vain 22 %.
Puolet niistä nuorista aikuisista, jotka eivät olleet opiskelijoita, oli osallistunut työelämään ohjaaviin interventioihin tai heille oli tehty suunnitelma interventiosta. 40 % oli osallistunut psykoterapiaan tai heillä oli psykoterapiasuunnitelma.
Psykoterapia ja työhön ohjaava kuntoutus tehokas yhdistelmä
Nopeimmin työllistyivät ne, joille oli tehty psykoterapiasuunnitelma tai suunnitelma työhön paluuta tukevasta kurssista tai valmennuksesta. Seurannan lopussa työssä olivat useimmin ne, joille oli tehty suunnitelma sekä psykoterapiasta että työhön paluuta tukevasta toiminnasta.
– Mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömien nuorten pääsyä työelämään tulisi tukea sekä psykoterapialla että työhön ohjaavalla kuntoutuksella. Mahdollisuuksia työpaikoilla tapahtuvaan kuntoutukseen pitäisi lisätä myös niille nuorille aikuisille, joilla ei ole työsuhdetta, Mattila-Holappa sanoo.
Useimmiten taustalla masennus, psykoottinen häiriö tai kaksisuuntainen mielialahäiriö
Yleisimmät sairaudet nuorten aikuisten työkyvyttömyyden taustalla ovat masennushäiriöt ja psykoottiset häiriöt sekä kaksisuuntainen mielialahäiriö.
– Tutkimusjoukossa erottui kolme alaryhmää. Ensimmäistä luonnehtivat masennusdiagnoosi sekä kuormittavat tapahtumat lapsuuden ja nuoruuden aikana, toista taas useat samanaikaiset mielenterveysdiagnoosit ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kolmanteen ryhmään kuuluvilla oli psykoosidiagnoosi, Mattila-Holappa kertoo.
Tutkimusjoukko koostui 18–34-vuotiaista henkilöistä, joilla oli vuonna 2008 alkanut työeläkelaitoksen myöntämä määräaikainen työkyvyttömyyseläke mielenterveyden häiriön (F10–F69 ja F80–F99) perusteella (n = 1163). Tutkimuksen rahoittivat Kela ja Työterveyslaitos. Työsuojelurahasto tuki väitöskirjan viimeistelyä.
PsL Pauliina Mattila-Holappa väittelee 5.10.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Mental health and labour market participation among young adults". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, Haarmaninkatu 3, ls 1.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Studies in social security and health. Väitöskirjaa myy Kela. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Pauliina Mattila-Holappa, pauliina.mattila-holappa@ttl.fi, puh. 043 824 4041.