FinnGen-tutkimuksella pyritään saavuttamaan laaja-alaista hyötyä paitsi Suomelle myös maailmanlaajuisesti. Tutkimushanke perustuu perimästä saatavaan tietoon, eli genomitietoon, joka yhdistetään kansallisissa terveydenhuollon rekistereissä olevaan tietoon. Tutkimuksessa näytteitä käsitellään vain koodattuna ja tietoturvaan on kiinnitetty erityistä huomiota.
– Hankkeen läpimurrot jalkautuvat aikanaan terveydenhoitoon. Tutkimuksessa voidaan esimerkiksi löytää uutta lääkekehitykseen hyödynnettävissä olevaa tietoa sekä keinoja ennaltaehkäistä sairauksia. Korkealaatuinen FinnGen-hanke lisää varmasti myös Suomen houkuttelevuutta tutkimusmaana kansainvälisesti, korostaa tutkimusjohtaja Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista.
FinnGen-tutkimusta rahoittavat Tekes 20 miljoonalla eurolla ja kansainväliset lääkeyritykset AbbVie, AstraZeneca, Biogen, Celgene, Genentech, osa Roche-yhtymää, MSD ja Pfizer yhteensä jopa 39 miljoonalla eurolla. Hanketta koordinoivat Helsingin yliopiston sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tutkijat.
Koko Suomen kattava FinnGen-tutkimushanke on kuitenkin suomalaisten yhteinen tutkimus, jonka merkittävimmät löydökset voivat löytyä kenen tahansa näytteestä ja auttaa ihmisiä ympäri maailmaa. Jokainen suomalainen voi olla osa tutkimusta antamalla suostumuksen oman näytteensä tallettamisesta biopankkiin.
Vastaavan kokoluokan tutkimuksia on maailmassa vain muutama. Suomalaisten ainutlaatuisen perimän ansiosta genomitietoa on nopeampi analysoida ja löydösten todennäköisyys on korkeampi kuin geeniperimältään erilaistuneissa väestöissä.
Suomalaisten ainutlaatuisen perimän ansiosta genomitietoa on nopeampi analysoida ja löydösten todennäköisyys on korkeampi kuin geeniperimältään erilaistuneissa väestöissä.
– Suomessa on harvinaisen hyvät edellytykset koko väestön kattavalle geenitutkimukselle. FinnGen-hankkeessa tehdään myös poikkeuksellisen laajaa ja avointa yhteistyötä, johon osallistuvat biopankit, yliopistot, sairaanhoitopiirit, terveysteollisuus sekä toivottavasti sadat tuhannet suomalaiset, kertoo Helsingin Biopankin johtaja Kimmo Pitkänen.
Tutkimusorganisaatioiden, biopankkien ja kansainvälisen lääketeollisuuden lisäksi tutkimushanke on herättänyt myös kotimaisten bioalan yritysten kiinnostuksen, sillä FinnGen-tutkimuksen tuottamat mahdollisuudet voivat vahvistaa Suomen yritystoimintaa.
– Hyvinvoinnin ja terveyden innovaatiotoiminta on yksi Tekesin strategisista painopisteistä. Erittäin korkeatasoisen tutkimuksen FinnGen-hanke voi johtaa maailmanluokan innovaatioihin ja synnyttää uutta osaamista ja liiketoimintaa maahamme, toteaa Tekesin Terveys- ja hyvinvointiteemasta vastaava kehitysjohtaja Minna Hendolin.
Näytteitä tarvitaan joka puolelta Suomea tuhansittain, sillä ratkaisut yksilöiden sairauksiin ja terveyteen löytyvät vain suuria massoja tarkastelemalla. FinnGen-tutkimus hyödyttää suomalaisia myös tulevaisuudessa.
– Voimme FinnGen-tutkimushankkeella luoda pohjaa uusille terveysinnovaatioille ja yksilöllisille hoidoille. Hankkeen päättymisen jälkeen kaikki tutkimuksen aikana tuotettu tieto jää suomalaisten biopankkien omistukseen ja on jatkossa suomalaisten tutkijoiden ja yritysten hyödynnettävissä, Palotie summaa ja toivottaa kaikki suomalaiset mukaan tutkimusmatkalle perimäämme.
Lisätiedot:
Aarno Palotie, tutkimusjohtaja
Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLIFE, Helsingin yliopisto
Broad Institute of MIT and Harvard ja Massachusetts General Hospital
puh. 041 501 5915, aarno.palotie@helsinki.fi
Minna Hendolin, kehitysjohtaja
Tekes
puh. 050 5577665, minna.hendolin@tekes.fi