Helsingin yliopiston ja Tukholman Karoliinisen Instituutin tutkimuksessa yhdistettiin yli 700 000 ruotsalaismiehen armeijan kutsunnoissa mitattu leposyke elämänaikaisiin rikosrekisteritietoihin. Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -tiedelehdessä.
Jo aiemmissa tutkimuksissa matalan leposykkeen on havaittu olevan yhteydessä aggressiiviseen ja antisosiaaliseen käytökseen lapsilla ja nuorilla. Yhteyden on ajateltu kuvaavan joko heikompaa reagointia stressaaviin tilanteisiin tai matalaa fysiologista vireystilaa, joiden on uskottu lisäävän aggressiivista ja impulsiivista käyttäytymistä. Yhteys väkivalta- ja muuhun rikollisuuteen aikuisena on kuitenkin ollut kyseenalainen.
Helsingin yliopiston ja Karoliinisen Instituutin tutkimus osoitti, että miehillä joiden leposyke oli korkeintaan 60 lyöntiä minuutissa, oli 39 prosenttia korkeampi riski syyllistyä väkivaltarikoksiin verrattuna miehiin, joiden syke oli vähintään 83 lyöntiä minuutissa. Muiden rikosten riski oli kohonnut 25 prosenttia.
Matala leposyke ennusti myös pahoinpitelyn uhriksi joutumista sekä liikenne- ja muista onnettomuuksista johtuvia sairaalahoitoja ja kuolleisuutta.
Tutkimuksen seuranta-aika oli pisimmillään yli 35 vuotta, ja siinä huomioitiin monia mahdollisia sekoittavia tekijöitä, kuten painoindeksi, sosioekonominen asema, älykkyys, psykiatriset sairaudet sekä fyysinen kunto.
– Laaja väestöpohjainen tutkimuksemme osoittaa, että matala leposyke todella ennustaa väkivaltaisuutta ja antisosiaalista käyttäytymistä myös aikuisilla, toteaa tutkijatohtori Antti Latvala Helsingin yliopistosta.
Latvala korostaa kuitenkin, että vain hyvin pieni osa miehistä, joilla on matala leposyke, syyllistyy rikoksiin.
– Biologiset riskitekijät ovat vain yksi osatekijä väkivaltaisuuden taustalla. Lisäksi yhteyden taustalla olevia mekanismeja ei vielä ymmärretä kovin hyvin. Tuloksemme kohonneesta onnettomuusriskistä viittaisi yleisempään taipumukseen ottaa riskejä, hän sanoo.