Voiko hedelmästä olla hyötyä taistelussa malariaa vastaan? Christianah Dare tutkii sokeriannoonan (Annona squamosa) mahdollista käyttöä lääkkeenä.
– Olen kiinnostunut luonnontuotteista ja erityisesti sokeriannoonasta. Keskityn tutkimuksessani polyfenoleina tunnettuihin kemikaaleihin. Sokeriannoona ei kasva luonnossa kotimaassani Nigeriassa, mutta kaikki sai alkunsa siitä, kun istutin kasvin puutarhaani. Halusin nähdä, mitä sen hedelmä pitää sisällään ja mihin se pystyy, Dare sanoo.
Hän haluaa edistää malarian torjuntaa ja parantaa kotimaansa asukkaiden ja muiden ihmisten elämää.
Lääkeresistenssi koskee kaikkia lääkkeitä
Malarialääkkeitä on olemassa paljon, mutta Daren mukaan tautia aiheuttavalle alkueläimelle on kehittymässä vastustuskyky jopa artemisiiniä ja muita tehokkaimpia malarialääkkeitä vastaan.
Siksi tarvitaan uusia lääkkeitä. Dare kehittää niitä professori Adrian Goldmanin tutkimusryhmän jäsenenä molekulaaristen ja integratiivisten biotieteiden tutkimusohjelmassa.
Professori Goldman työstää uutta potentiaalista lääkeaihiota, mPPase-nimistä proteiinia, jota ei esiinny ihmisissä.
– Haluan selvittää, voivatko sokeriannoonan siemenessä olevat yhdisteet tappaa malarialoisen. Alustavien kokeiden mukaan voivat, sanoo Christianah Dare.
Uuden lääkkeen kehittäminen vie kuitenkin vuosia, ehkä jopa 10–15 vuotta.
Yksi pahimmista maailmanlaajuisista tappajista
Vuonna 2020 todettiin arviolta 241 miljoonaa uutta malariatapausta ja 627 000 malariakuolemaa 85 maassa. Yli kaksi kolmasosaa kuolleista oli alle viisivuotiaita afrikkalaisia lapsia. Nämä maailmanlaajuista huolta aiheuttavat luvut saivat Daren tutkijana liittymään tämän pandemian vastaiseen taisteluun.
– Noin kolmannes kuolleista eli 200 000 oli kotimaassani Nigeriassa. Se tarkoittaa suurta määrää surevia vanhempia, paljon inhimillistä kärsimystä ja paljon lapsia, jotka eivät koskaan kasva aikuisiksi, Dare sanoo.
Ilmastonmuutos vaikuttaa malarian esiintyvyyteen sateen lisääntyessä.
– Tällä hetkellä tauti on uhka tropiikissa. Ilmaston lämmetessä siitä tulee maailmanlaajuinen uhka. Aikoinaan Englannissa ja jopa Suomessa esiintyi malariaa. Se voi tulla takaisin, Adrian Goldman lisää.
Malariaa esiintyy enemmän sadekaudella. Hyttyset munivat tyyneen veteen – lampiin ja järviin – ja jopa rikkinäisiin autonrenkaisiin.
– Monet vakavat loistaudit aiheuttavat valtavaa tautitaakkaa sekä ihmisille että karjalle. Malaria on suurin tappaja, mutta on olemassa muitakin eläinperäisiä tauteja, kuten afrikkalainen unitauti, joka tappaa karjaa. Ilmaston lämmetessä hyönteiset leviävät sekä pohjoiseen että etelään. Afrikassa on alueita, joilla karjanhoito on mahdotonta. Ei lehmää voi suojata hyttysverkolla, Goldman toteaa.
Keskiössä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet
Malarialääkkeiden kehittäminen vaikuttaa myönteisesti myös moniin muihin tekijöihin kuin terveysongelmiin.
– Tutkimukseni liittyy viiteen YK:n seitsemästätoista kestävän kehityksen tavoitteesta: terveyteen ja hyvinvointiin – etenkin lapsikuolleisuuteen ja trooppisiin tauteihin –, eriarvoisuuden vähentämiseen naisten osallistumista tukemalla sekä myös nälän poistamiseen ja talouskasvuun. Tällaiset loisethan eivät tapa ainoastaan ihmisiä, vaan myös lehmiä ja muita tuotantoeläimiä.
Uusilla lääkkeillä voi olla valtava vaikutus, Dare kertoo.
Christianah Dare saapui Helsinkiin osa yliopiston Afrikka-ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on lisätä liikkuvuutta ja luoda uusia kumppanuuksia uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille. Dare aikoo viipyä Suomessa kahdeksan kuukautta.
– Minulla on loistavia kokemuksia Adrianin tutkimusryhmän ja yhteistyökumppaneiden kanssa työskentelystä. Heihin kuuluvat Karmen Kapp, Jari Yli-Kauhaluoma, Seppo Meri ja Ayman Khattab.
Darelle aika Helsingissä on loistava tilaisuus tavoitella omaa unelmaa tutkijana, kehittyä ja tuoda panos tutkimusyhteisöön.
– Odotan innolla uusien tutkimustekniikoiden ja -menetelmien oppimista, terveyttä edistäviä tutkimushavaintoja, uusien ihmisten tapaamista ja oman jälkeni jättämistä mahdollisimman moneen tapaamaani ihmiseen niin tutkijapiireissä kuin niiden ulkopuolellakin, Dare sanoo.
– Arvostan sitä, että Helsingin yliopisto on suunnannut katseensa Afrikkaan ja antanut nuorille tutkijoille mahdollisuuden toteuttaa tutkimuspyrkimyksiään. Uskon, että tilanne paranee entisestään.
On mahtavaa päästä jatkamaan yhteistyötä Helsingin sekä minun ja muiden afrikkalaistutkijoiden välillä.
Nigerialainen Christianah Adebimpe Dare, FT, on ensimmäinen Helsingin yliopiston kunnianhimoiseen Afrikka-ohjelmaan osallistuva tutkija. Ohjelman tavoitteena on lisätä liikkuvuutta ja luoda uusia kumppanuuksia uran alkuvaiheessa oleville tutkijoille.
Helsingin yliopistossa sijaitsevan tehtävänsä lisäksi Dare työskentelee lehtorina ja tutkijana Osun State University -yliopiston biokemian laitoksella. Dare on Diaspora Academic Network for Africa -verkoston (DIANA ry,) yhteyshenkilö Nigeriassa. Suomessa perustetun kansalaisjärjestön päämaja on Turussa.
– Moderoin ohjelmaa, jossa oli mukana Global Innovation Network for Teaching and Learning -verkoston (GINTL) kaltaisia koulutusorganisaatioita. Organisaatiot keskustelivat toiminnastaan ja jakoivat verkostojaan, Dare sanoo.