Tehokas ja yhdenmukainen elintarviketurvallisuuden viranomaisvalvonta on yksi kansanterveyden kulmakivistä. Se ehkäisee myös elintarvikealan toimijoiden välistä epärehellistä kilpailua. Kun epäkohtia havaitaan, valvontaviranomaisen on neuvottava ja kehotettava toimijaa korjaamaan ne. Jos nämä keinot eivät johda toivottuun tulokseen tai toiminta aiheuttaa terveysvaaraa, viranomaisen tulee tarvittaessa käyttää hallinnollisia pakkokeinoja, kuten määräyksiä tai kieltoja, asioiden korjaamiseen.
Helsingin yliopistossa väittelevän Karoliina Kettusen tutkimuksen mukaan hallinnolliset pakkokeinot osoittautuivat tärkeiksi valvontakeinoiksi, joiden avulla toimijat saadaan korjaamaan toistuvat ja vakavat epäkohdat. Monesti pakkokeinojen käyttöä edelsivät kuitenkin toistuvat kehotukset korjata epäkohdat, ja pakkokeinoprosessi oli usein melko pitkä.
– Elintarviketurvallisuuden taso on maassamme korkea, ja suurin osa toimijoista hoitaa asiansa hyvin. Pienellä osalla on toiminnassaan kuitenkin toistuvia tai vakavia puutteita, joiden korjaamiseksi tarvitaan pakkokeinoja. Valvojat kokivat pakkokeinoprosessin työlääksi ja hitaaksi. Pakkokeinojen käyttö myös vaihteli paikallisten valvontayksiköiden välillä ja sisällä. Joillakin yksiköillä oli vahva rutiini pakkokeinojen käyttöön, kun taas jotkin yksiköt eivät käyttäneet pakkokeinoja lainkaan, Karoliina Kettunen toteaa.
Epäselvät linjaukset ja epävarmuus pakkokeinojen käytössä voivat heikentää valvonnan tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta. Monet valvojat kokivat valvontatietojen julkistamisjärjestelmän, Oivan, edistävän pakkokeinojen käytön yhdenmukaisuutta.
Tutkimukseen osallistuneet maito-, kala- ja liha-alan toimijat kokivat viranomaisvalvonnan tärkeäksi elintarviketurvallisuudelle. He vaikuttivat olevan pääsääntöisesti tyytyväisiä sen laatuun. Monet toimijat kokivat kuitenkin, ettei valvonta ole yhdenmukaista. Varsinkin pienet toimijat suhtautuivat kriittisesti valvontatoimenpiteiden merkitykseen.
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran koordinoima elintarvikevalvontatietojen julkistamisjärjestelmä Oiva ja tarkastuksen kokonaisarvosanan määräytyminen heikoimman tarkastetun osa-alueen mukaan herättivät toimijoissa huolta valvonnan oikeudenmukaisuudesta. Toimijoiden kokemukset hyvästä vuorovaikutuksesta valvojan kanssa olivat myönteisesti yhteydessä heidän näkemyksiinsä valvonnasta ja sen merkityksestä.
– Tulosten perusteella elintarviketurvallisuuden paikallisen viranomaisvalvonnan toimenpiteet perustuvat pääasiassa riskien arviointiin, ja valvojat pyrkivät ensisijaisesti neuvomaan ja kehottamaan toimijoita ennen pakkokeinoihin ryhtymistä. Kuitenkin pakkokeinojen käytön tehokkuudessa ja yhdenmukaisuudessa on parannettavaa. Oiva-järjestelmän vakiinnuttaminen ja tulkintojen yhtenäistäminen vaativat vielä työtä.
Tutkimuksessa kehotetaan lisäämään valvojille käytännön koulutusta pakkokeinojen käyttöön sekä kehittämään toimintaohjeita ja vertaisarviointia valvontayksiköiden välillä ja sisällä. Valvonnan yhdenmukaisuuden kehittäminen lisää todennäköisesti myös toimijoiden luottamusta valvonnan merkitykseen ja oikeudenmukaisuuteen.
_____________
ELL Karoliina Kettunen väittelee 8.6.2018 kello 12 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Food safety enforcement at the local level in Finland: risk-basis, efficacy and consistency". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa EE-talo, Walter-sali, Agnes Sjöbergin katu 2.