Yksi tärkeimmistä tavoitteista tyypin 1 diabeteksen hoidossa on etsiä uusia menetelmiä, joilla haimassa insuliinia tuottavia betasoluja saataisiin jakautumaan ja uudistumaan.
Helsingin yliopistossa on tutkittu hermokasvutekijöihin kuuluvan MANF-proteiinin käyttöä tyypin 1 diabeteksen hoidossa. MANF-proteiinin mahdollisuudet paljastuivat ensin FT Maria Lindahlin työstä. Hän havaitsi, että hiirimallille, jossa ei synny lainkaan MANF-proteiinia, kehittyy diabetes betasolujen tuhoutuessa asteittain.
– Huomasimme MANF-proteiinin suojaavan betasoluja ja lisäävän niiden uudistumista tyypin 1 diabeteksen hiirimallissa. MANF myös lisää betasolujen jakautumista haiman saarekesoluista koostuvissa soluviljelmissä, sanoo Maria Lindahl.
Professori Mart Saarma Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista ja professori Timo Otonkoski Biomedicum Helsingistä johtavat projektia, jossa kartoitetaan MANF-proteiinin terapeuttista vaikutusta. Tutkimuksessa käytetään esimerkiksi diabetespotilaista peräisin olevia erilaistuneita betasolujen kaltaisia soluja ja diabeteksen eläinmalleja.
Juvenile Diabetes Research Foundation JDRF on myöntänyt projektia varten 495 000 dollarin apurahan kahdeksi vuodeksi. JDRF on johtava maailmanlaajuinen organisaatio, joka rahoittaa tyyppi 1 diabeteksen tutkimusta.