Tämä saattaa vaikeuttaa oman äidinkielen foneemien oppimista jo vauva-aikana niillä vauvoilla, joilla on perinnöllisen lukivaikeuden riski.
Lukivaikeuden taustalla on haasteita foneemien havaitsemisessa. Luonnollisessa puheessa on jatkuvaa vaihtelua, ja foneemit kuulostavat erilaiselta riippuen esimerkiksi siitä, missä sanassa ja kenen puhumana ne kuulee. Silti ne pitäisi kyetä tunnistamaan oikein, jotta puheen ymmärtäminen olisi mahdollista.
– Tutkimuksessamme lukivaikeudesta kärsivillä ilmeni vaikeuksia erityisesti tilanteessa, jossa puheäänivirtaan lisättiin luonnollisen kaltaista vaihtelua. Kun vaihtelua ei ollut, lukivaikeus ei näyttänyt vaikuttavan puheen hermostolliseen käsittelyyn. Tämä viittaa vaikeuteen luokitella puheääniä oman äidinkielen foneemiluokkiin, tutkijatohtori Paula Virtala Helsingin yliopistosta kertoo.
Lukivaikeuksien aivomekanismien ymmärtäminen auttaa kohdentamaan ja suunnittelemaan kuntoutusta lukemisen ja kielen kehityksen vaikeuksista kärsiville lapsille sekä ennaltaehkäisemään myöhempiä vaikeuksia jo perinnöllisessä riskissä olevilla vauvoilla ja pienillä lapsilla.
EEG paljasti eroja
Scientific Reports -lehdessä julkaistu tutkimus tehtiin rekisteröimällä 18:n lukivaikeudesta kärsivän ja 20:n lukutaidoiltaan tyypillisen aikuisen aivotoimintaa elektroenkefalografiassa (EEG) eli aivosähkökäyrätutkimuksessa.
Henkilöille soitettiin äänenkorkeudeltaan vaihtelevaa suomenkielisten puheäänteiden virtaa passiivisessa tilanteessa, jossa heidän huomionsa oli suunnattu muualle, sekä aktiivisessa tilanteessa, jossa heidän tuli reagoida havaitsemiinsa puheäänten muutoksiin napinpainalluksella.
Kuuloherätevasteet erosivat ryhmien välillä molemmissa tilanteissa. Lukivaikeudesta kärsivät myös suoriutuivat tehtävistä heikommin.
– Aikuisilla tehtävät tutkimukset mahdollistavat pidemmät tutkimuskerrat ja laajemman menetelmien kirjon kuin lapsilla tehtävät. Näiden tutkimusten tietoja hyödynnämme Lukivauva-seurantatutkimuksessamme, Paula Virtala kertoo.
Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön Lukivauva-hankkeessa tutkitaan lapsen kielellistä kehitystä ja etenkin lapsia, joiden perheessä on lukivaikeutta. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat HUS Helsingin yliopistollinen sairaala ja Jyväskylän yliopisto.
Lisätietoja:
Paula Virtala, PsT, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Sähköposti: paula.virtala@helsinki.fi
Viite: Virtala, P., Talola, S., Partanen, E., Kujala, T. Poor neural and perceptual phoneme discrimination during acoustic variation in dyslexia. Scientific Reports 2020. https://doi.org/10.1038/s41598-020-65490-3