VTM Heini Salo on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tehdyssä väitöstyössään tarkastellut uusien rokotusohjelmien kustannuksia ja hyötyjä koskevia arviointeja. Hänen väitöstyöhönsä sisältyviä tutkimuksia on käytetty päätöksenteon tukena, kun rokotteita on harkittu liitettäväksi kansalliseen rokotusohjelmaan vuosina 2001 - 2011.
Suomessa päätöksentekijät eivät ole määritelleet kuinka paljon ollaan valmiita maksamaan terveydenhuollon toimenpiteen tuottamasta lisäterveyshyödystä.
Pneumokokkibakteeri sekä influenssa- ja papilloomavirus (HPV) aiheuttavat Suomessa merkittävän tautitaakan. Rokotukset näitä tauteja vastaan lisättiin kansalliseen rokotusohjelmaan 2000-luvulla.
Ei ole itsestään selvää, että uuden ja kalliin rokotteen lisääminen kansalliseen rokotusohjelmaan olisi paras mahdollinen tapa käyttää niukkoja yhteisiä varoja. Kansalliseen rokotusohjelmaan 2000-luvulla lisätyt rokotteet ovatkin käyneet läpi huolellisen tieteelliseen näyttöön perustuvan asiantuntija-arvion, joka sisältää myös taloudellisen arviointitutkimuksen. Arviointi perustuu Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) määrittämiin kriteereihin: seuraako rokotuksista kansanterveydellisesti merkittävää taudin vähenemistä, ovatko rokotukset turvallisia sekä yksilöille että väestölle ja ovatko rokotusohjelman kustannukset kohtuulliset saavutettavaan terveyshyötyyn nähden.
Pneumokokki aiheuttaa aivokalvontulehduksia, vakavia yleistulehdustiloja, keuhkokuumetta ja korvatulehduksia. Kun etukäteisarvioinnissa otettiin huomioon pneumokokkirokotusohjelman epäsuorat vaikutukset myös rokottamattomille, päätöksentekijät pitivät pneumokokkirokotusten hyötyjä riittävinä suhteessa kustannuksiin.
Influenssarokotusten estämistä tautitapauksista saadut säästöt hoitokustannuksissa ylittivät rokotusten kustannukset, vaikka lasten rokotusten epäsuoria vaikutuksia rokottamattomiin ei otettu huomioon. Kun rokotusten oletettiin vähentävän 60 % influenssatapauksista, säästöjen arvioitiin olevan 7,6 euroa yhtä rokotettua 0,5 - 4-vuotiasta lasta kohti.
JÄRKEISTYSTÄ PAPA-SEULONTAAN
HPV:n aiheuttamaa kohdunkaulan syöpää on ehkäisty Suomessa sekä väestöpohjaisella seulontaohjelmalla että sen ulkopuolella otetuilla irtosolukokeilla (Papa-koe). Noin 2 miljoonaa euroa maksava tyttöjen HPV-rokotusohjelma ei kokonaan korvaa seulontaa, mutta rokotettujen seulontaa voidaan vähentää ja rokottamattomien järkeistää.
Suomessa on vuosittain otettu 446 000 seulontaluonteista Papa-koetta, mikä on maksanut 22,4 miljoonaa euroa. Papa-kokeista 55 % on otettu seulontaohjelman ulkopuolella, ja nämä aiheuttivat 71 % kustannuksista. Lisäksi naisten genitaalialueen HPV-tautitapausten hoito ja seuranta aiheutti vuosittain 22,3 miljoonan euron kustannukset; tästä lievien solumuutosten osuus oli 15,5 miljoonaa euroa.
Kun sekä seulontaohjelmassa että sen ulkopuolella tehdyt Papa-kokeet otettiin huomioon, 25-69-vuotiaista naisista 87 % kävi Papa-kokeessa viimeisen viiden vuoden aikana. Ohjelman ulkopuolisista Papa-kokeista osa korvasi ohjelmaan kuuluvia kokeita, mutta osa oli niiden kanssa päällekkäisiä. Seulontaohjelman ulkopuolinen testaus vähentyy samaan aikaan, kun seulontaohjelma loppuu 60-vuotiaana ja kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus lisääntyy uudestaan.
– Päällekkäiset Papa-kokeet ovat turhia ja kalliita, ja ne aiheuttavat etenkin nuorille naisille itsestään paranevien esiasteiden turhia hoitoja. Seulontaohjelman ja sen ulkopuolella otettujen Papa-kokeiden yhteensovittamiseksi on välttämätöntä perustaa kansallinen rekisteri, johon rekisteröidään myös ohjelman ulkopuolella otetut Papa-kokeet, Heini Salo toteaa.
VTM Heini Salo väittelee 10.3.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Economic evaluations in adopting new vaccines in the Finnish national vaccination programme" (Kansalliseen rokotusohjelmaan lisättyjen rokotteiden taloudellinen arviointi). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Auditorium XII, Unioninkatu 34, 3. krs. Vastaväittäjänä on Assistant Professor Alessia Melegaro, Università Bocconi, ja kustoksena on professori Juha Pekkanen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/175677
Väittelijän yhteystiedot: heini.salo@thl.fi