Lasten ja nuorten riittämätön uni on yhä yleisempää. Liian vähäisen unen merkitystä lasten ja nuorten kehitykselle tunnetaan kuitenkin huonosti.
Filosofian maisteri Liisa Kuula-Paavola tarkasteli tuoreessa väitöstutkimuksessaan lasten ja nuorten nukkumistapojen yhteyksiä terveyteen ja kognitiiviseen suoriutumiseen vuonna 1998 Helsingissä syntyneiden keskuudessa. Erityisenä kiinnostuksenkohteena olivat unen pidemmän aikavälin vaikutukset.
– Unen määrä ja ajoitus ovat melko pysyviä terveyskäyttäytymisen piirteitä myös lapsilla ja nuorilla, Kuula-Paavola toteaa.
Tulokset osoittavat, että lyhyt unen kesto 8-vuotiaana on yhteydessä 12-vuotiaana mitattuun, haitalliseksi arvioituun lipidiprofiiliin – varsinkin tyttöjen keskuudessa. Epäsuotuisaan tai haitalliseen lipidiprofiiliin liittyvät korkeat LDL-kolesteroli- ja triglyseridiarvot sekä alhaisemmat HDL-kolesteroliarvot.
Yhteys oli voimakkaampi neljän vuoden seurantajakson yli kuin poikittaistutkimuksessa 12-vuotiaiden keskuudessa.
– Tämä voi tarkoittaa sitä, että lyhyen unen aiheuttama haitallinen vaikutus terveyteen syntyy pikkuhiljaa, useamman vuoden aikana, Kuula-Paavola tarkentaa.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että lyhyt unen kesto vaikutti veren lipidiarvoihin riippumatta yksilön painoindeksistä tai liikunnan määrästä.
– Toisin sanoen edes liikunta ei suojannut riittämättömän unen negatiiviselta vaikutukselta. Tulosta voi tarkastella myös terveyden edistämisen kannalta: pidempi ja säännöllisempi uni suojaa haitallisen lipidiprofiilin kehittymiseltä, Kuula-Paavola sanoo.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että unen ajoitus eriytyy aamu- ja ilta-kronotyyppien välillä jo lapsuudessa. Aamutyyppien aikaisempi unirytmi havaittiin jo kahdeksanvuotiailla. Vaikka kaikkien lasten unirytmi muuttui myöhäisemmäksi nuoruudessa, iltatyyppien unirytmi muuttui merkittävästi myöhemmäksi 12 ikävuoden jälkeen.
– Havainnot vahvistavat käsitystä siitä, että varhainen unirytmi voi säilyä suojaavana tekijänä myöhempään nuoruuteen saakka, Kuula-Paavola sanoo.
Väitöskirjan kognitiivista suoriutumista koskevissa tutkimuksissa osoitettiin, että unen määrä ja ajoitus ovat vahvasti yhteydessä toiminnanohjaukseen, eli siihen, miten hallitsee ja ohjaa omaa elämäänsä.
– On todennäköistä, että uni, toiminnanohjaus, ja terveyskäyttäytyminen ovat vastavuoroisesti yhteydessä toisiinsa.
Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston Sleep and Mind -tutkimusryhmässä ja kehityspsykologian tutkimusryhmässä.
Liisa Kuula-Paavola väittelee 1.6.2018 kello 12.15 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Sleep and its timing - longitudinal and cross-sectional associations with cognitive performance and health in youth". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Auditorium XIV, Unioninkatu 34.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Liisa Kuula-Paavola, liisa.kuula-paavola@helsinki.fi