Lääketieteellisen tiedekunnan väitöskirjapalkinto Markus Räsäselle verisuonikasvutekijä VEGF-B:n tutkimuksesta

Lääketieteen tohtori tutki viime vuonna julkaistussa väitöskirjassaan, miten VEGF-B-verisuonikasvutekijää ja Bmx-tyrosiinikinaasia voidaan hyödyntää sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa ja ehkäisyssä. Korkeatasoinen väitöskirjatyö on nyt tuonut vuoden 2019 Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan väitöskirjapalkinnon.

Väitöspalkinnon lautakunnan mukaan erittäin ansiokas väitöskirjatutkimus on uraauurtava, ja se on tuottanut aivan uutta, erittäin tärkeää ja yllättävääkin tietoa, joka haastaa olemassa olevan tiedon ja jolla voi olla vaikutusta tulevaisuudessa sydänsairauksien hoitoon.

– Tutkimus on ajankohtainen, tärkeä ja tuo paljon uutta tietoa sydänsairauksista. Räsänen on käyttänyt työssään valtavan arsenaalin erilaisia tutkimusmetodeja: useita erilaisia poisto- ja transgeenisiä eläinmalleja (sekä hiiriä että rottia) ja geeninsiirtotekniikoita, monipuolisia kuvantamismenetelmiä, yksisolu-RNA-sekvensointia ja lineage tracing -tekniikoita. Nämä modernin biolääketieteen ja molekyylibiologian menetelmät ovat mahdollistaneet aiheen erittäin monipuolisen tarkastelun, perustelee lautakunta.

Väitöskirja koostuu neljästä osajulkaisusta, jotka on kaikki julkaistu erittäin korkeatasoisissa, vertaisarvioiduissa tiedelehdissä, viimeisin kardiologian alan arvostetuimmassa tiedejulkaisussa, Circulation-lehdessä.

Väitöstutkimuksen avulla löydettiin ”ohitustiet” sepelvaltimoille

Räsänen osoitti väitöstutkimuksessaan, että VEGF-B-kasvutekijää voidaan hyödyntää syöpähoitojen sydäntoksisuuden hoidossa ja estämisessä. Tämä avaa mahdollisuuksia suojata sydäntä raskaiden sytostaattihoitojen yhteydessä, jolloin syöpää voidaan hoitaa tehokkaammin ja turvallisemmin.

Väitöstyön yhdessä osatutkimuksessa Räsänen sai selville, että estämällä Bmx-tyrosiinikinaasin toimintaa voidaan ehkäistä sydämen liikakasvua ja näin ollen myös sydämen vajaatoiminnan kehittymistä. Mahdollinen Bmx-tyrosiinikinaasin estäjä voisi näin ollen tuoda uuden lääkeaihion sydämen liikakasvun hoitoon.

Räsänen myös havaitsi, että VEGF-B:n avulla voidaan tihentää sepelvaltimopuustoa, mikä voi parantaa sydäninfarktista selviytymistä. Tutkimuksen mukaan VEGF-B:n avulla on myös mahdollista kasvattaa aikuisessa sydämessä uusia sepelvaltimoita suoraan kammioiden sisäpinnoilta. Sepelvaltimoiden uusi ”ohitustie” avaa uuden näkökulman sydäninfarktin hoitoon ja verenvirtauksen palauttamiseen.

Palkittu työ syntyi kovatasoisessa tutkimusyhteisössä

Räsänen toivoo, että hänen väitöskirjansa löydökset vaikuttaisivat tulevaisuudessa potilastyöhön asti.

– Haaveenani on, että uudet konseptit ja mallit etenisivät kliiniseen tutkimukseen ja lopulta uusiin konkreettisiin hoitokeinoihin asti potilaalle. Sydän- ja verisuonitaudit ovat kuitenkin edelleen suurin yksittäinen tautiryhmä ja kuolinsyy, hän perustelee.

Alun perin Räsänen päätyi väitöskirjansa aiheen pariin, sillä hän halusi ymmärtää syvällisesti sydämen toimintaa, sekä molekyylitasolla että käytännön kliinisen operoinnin tasolla. Vaikka väitöskirjatutkimus on Räsäsen mukaan systemaattista ja vaativaa pitkän tähtäimen työtä, sen uniikkius motivoi.

– Työssä haetaan sellaista, mitä kukaan ei ole vielä löytänyt. Maailmanluokan laboratoriossa ryhmässä työskenteleminen rohkaisi minua ja mahdollisti sen, että pystyin lähestymään hypoteesia useasta eri näkökulmasta. Käytössäni olivat nykyaikaiset molekyylibiologian metodit, kuten yksisolusekvensointi, jonka avulla oli mahdollista tarkastella tutkittavia ilmiöitä erittäin syvällisesti, Räsänen sanoo.

Hän kertoo, että korkeatasoisen väitöskirjan taustalla vaikuttavat perusteellinen tapa tehdä asioita ja rohkeus kohdata haasteita. Kummatkin piirteet tulevat suoraan hänen luonteestaan. Esimerkiksi lääkärin perustutkinnon Räsänen suoritti Saksan arvostetuimmassa lääketieteellisessä Ludwig-Maximilian Universität -yliopistossa, saksan kielellä alusta loppuun saakka.

Nyt väitöskirjan jälkeen Räsänen on työskennellyt kliinisenä lääkärinä erikoistumisalueenaan kardiologia. Kliinisellä puolella häntä kiinnostaa erityisesti invasiivikardiologia ja sen tutkimus.

– Vaikka tällä hetkellä olenkin pääasiallisesti lääkärintyön parissa, tutkijaminä on edelleen kiinnostunut sekä perus- että kliinisestä tutkimuksesta. Lisäksi minulle on myönnetty Sigrid Juseliuksen säätiön post doc -apuraha Stanfordin yliopistoon Kaliforniaan. Se on toteuttamista vaille valmis.

Lue lisää: