Yksilöllinen syövänhoito on viime vuosina ottanut isoja harppauksia uusien, geenitietoa hyödyntävien täsmälääkkeiden myötä. Oikean syöpähoidon valitseminen on tästä huolimatta usein haasteellista, sillä jokaisen potilaan syöpä on yksilöllinen ja vain osalle voidaan valita sopiva hoito genomiprofiloinnin perusteella. Lisäksi alle puolet näin hoidetuista potilaista reagoi lääkkeeseen toivotulla tavalla.
Uudenlaisia tapoja tunnistaa juuri tietylle potilaalle parhaiten sopiva lääke tarvitaan siis kipeästi.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana kliinikoista, teknologia-asiantuntijoista ja tutkijoista koostuva ryhmä Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM) ja HUSin Syöpäkeskuksessa on työskennellyt yhdessä kehittääkseen tällaisia menetelmiä. Vuosien työn tulokset on juuri julkaistu arvostetussa Cancer Discovery -lehdessä.
Hankkeessa on keskitytty vaikeisiin verisyöpiin, erityisesti akuuttiin myeloidiseen leukemiaan (AML), joiden hoito nykyisin käytettävissä olevilla lääkkeillä on haastavaa.
Uusi lähestymistapa yksilöllisten hoitojen räätälöimiseksi
Tutkijoiden kehittämä lähestymistapa perustuu potilaan syöpäsolujen lääkeherkkyyden selvittämiseen laboratoriossa, minkä jälkeen tieto yhdistetään muuhun molekyylitietoon ja kliinisiin tietoihin. Moniammatillinen asiantuntijaryhmä arvioi jokaisen potilastapauksen ja tekee suosituksen parhaasta mahdollisesta lääkehoidosta profilointitietoon perustuen.
Tutkimukseen osallistui 186 AML-potilasta, joiden sairaus oli uusiutunut ja vaikeahoitoinen. Tutkijat selvittivät laboratoriossa, miten potilailta kerätyt syöpäsolut reagoivat yli viiteensataan eri lääkeaineeseen. Tutkittujen lääkkeiden joukossa oli yli 180 syövän hoitoon jo hyväksyttyä lääkettä sekä vielä kehitysvaiheessa olevia lääkeaineita.
– Kutsumme menetelmäämme funktionaaliseen täsmälääketieteeseen perustuvaksi syövän hoidoksi. Mahdollisimman monenlaisen molekyyliprofilointitiedon yhdistäminen lääkeherkkyystestien tuottamaan tietoon auttaa optimoimaan kullekin syöpäpotilaalle tehokkaimman ja turvallisimman hoidon, sanoo tutkimuksen toteutukseen osallistunut ja aiheesta väitöskirjan tehnyt Disha Malani Helsingin yliopistosta.
Hoitojen teho erinomainen huonoennusteisilla potilailla
Tutkijat pystyivät tunnistamaan lähes jokaiselle testatulle potilaalle yhden tai useampia mahdollisesti toimivia lääkeaineita. Yhteensä 37 HUSin Syöpäkeskuksen potilasta myös hoidettiin lääkeherkkyystestin tuloksen ohjaamana.
Hoitojen teho oli erinomainen ottaen huomioon, miten pitkälle edenneistä syöpätapauksista oli kyse. Yli puolet hoidetuista potilaista hyötyi hoidoista ja lisäksi viiden potilaan osalta tautitaakka saatiin niin pieneksi, että heidät voitiin ohjata taudin parantavaan kantasolujensiirtohoitoon.
Tutkimus osoittaa, että potilaan syöpäsolujen reagoiminen lääke-aineille laboratorio-olosuhteissa ennustaa hyvin potilaan hoitovastetta samoille lääkkeille. Menetelmä on testattu, nopea ja kustannustehokas ja siksi myös kliinisesti hyödynnettävissä lääkehoitojen räätälöimiseksi.
– Lääkeaineiden tehoseulonta vaikuttaa tuottavan kliinisesti merkityksellistä tietoa huomattavasti suuremmalle osalle potilaita kuin genomiprofilointi, sanoo tutkimuksen kliinistä osaa johtanut professori Kimmo Porkka HUSin Syöpäkeskuksesta.
– Pystyimme myös kehittämään uuden tavan tulkita molekyyli- ja lääkeherkkyystutkimuksien tuloksia ja raportoida tuloksia hoitavalle lääkärille. Toivomme, että menetelmää voidaan kehitttää edelleen niin, että sen ennustekyky paranee sitä mukaa kun tietoa uusista potilastapauksista kertyy.
Lääkeherkkyystestaus vie vain kolme päivää ja on siten huomattavasti nopeampaa kuin genomiprofilointi.
– Tämä on erityisen tärkeää vakavasti sairaiden potilaiden osalta, joiden hoitopäätöksiä pitää pystyä tekemään nopeasti.
Yksilötasolta tietomassoihin
Yksittäisten potilaiden lääkevasteiden ymmärtämisen lisäksi tutkijat pyrkivät tunnistamaan aineistosta myös säännönmukaisuuksia, jotka auttaisivat ennustamaan uusien potilaiden lääkevastetta. Tätä tarkoitusta varten kaikista potilaista tuotettu tieto yhdistettiin. Tutkimus paljasti useita lääkehoitovastetta ennakoivia geenimuutoksia, kuten yhteyden IL15-geenin aktiivisuuden ja FLT3-estäjien vasteiden välillä.
– Vähitellen pääsemme soveltamaan tämänkaltaisia menetelmiä myös muunlaisia syöpiä sairastavien potilaiden hoidossa. Lisätyötä tarvitaan erityisesti menetelmien standardoinnissa sekä siinä, miten lääkeherkkyystestien osoittamien lääkeaineiden saatavuutta kliiniseen käyttöön voitaisiin parantaa. Myös uudentyyppisiä kliinisiä lääketutkimuksia tarvitaan, sanoo toinen tutkimuksen johtajista, professori Olli Kallioniemi.
– Näitä edistetään iCAN yksilöllistetyn syöpälääketieteen lippulaivahankkeessa, jossa teemme laajaa yhteistyötä tutkijoiden, kliinikoiden ja lääketeollisuuden kesken. Yhteisenä päämääränä on lisätä tietoa ja parantaa hoitotuloksia syöpien yksilöllisellä profiloinnilla.
Alkuperäinen artikkeli: Implementing a functional precision medicine tumor board for acute myeloid leukemia. Disha Malani, Ashwini Kumar, Oscar Bruck, Mika Kontro, Bhagwan Yadav, Monica Hellesoy, Heikki Kuusanmaki, Olli Dufva, Matti Kankainen, Samuli Eldfors, Swapnil Potdar, Jani Saarela, Laura Turunen, Alun Parsons, Imre Vastrik, Katja Kivinen, Janna Saarela, Riikka Raty, Minna Lehto, Maija Wolf, Bjorn Tore Gjertsen, Satu Mustjoki, Tero Aittokallio, Krister Wennerberg, Caroline A Heckman, Olli Kallioniemi and Kimmo Porkka. Cancer Discov November 17 2021 DOI: 10.1158/2159-8290.CD-21-0410
Nyt julkaistuun tutkimukseen osallistui kliinikoita ja tutkijoita ympäri Suomen ja se tehtiin yhteistyössä Tukholman Karoliinisen instituutin ja Bergenin sekä Haukelandin sairaaloiden kanssa. Tutkimusta ovat rahoittaneet mm. Suomen Akatemia, iCAN - Digitaalisen yksilöllistetyn syöpälääketieteen lippulaiva, Sigrid Juséliuksen Säätiö sekä Syöpäsäätiö.