Istumismielenosoituksista tunnettuun Elokapina-ympäristöliikkeeseen on perustettu syksyllä 2020 lääkäreiden oma alaryhmä. Ryhmässä oli mukana tämän tekstin julkaisun aikaan noin 30 lääkäriä.
Miksi lääkärit ryhtyvät kapinaan ympäristön puolesta?
— Ilmastokriisi on terveyskriisi, joka vaikuttaa potilaisiimme nyt ja tulevaisuudessa. Sen takia on luonnollinen jatkumo, että lääkäri on myös ympäristöaktivisti, Helsingin yliopiston opiskelija Viivi Joutsen sanoo.
Lääketieteen kandidaatti, viidennen vuoden opiskelija Joutsen on yksi Elokapinan lääkäriryhmän perustajista. Hän on osallistunut jo muutamaan Elokapinan ilmastomielenosoitukseen.
— Toivon meille kaikille rohkeutta toimia ja toivoa, vaikka joskus ennusteet näyttäisivät synkiltä, Joutsen sanoo.
Joutsen oli mukana kirjoittamassa aloitetta, jonka perusteella Lääkäriliitto ja useat muut lääkärijärjestöt julistivat Suomessa ilmastohätätilan 7. tammikuuta. Julistuksen tarkoitus oli vaatia päättäjiltä nopeita toimia ilmastokriisin selättämiseksi.
— Olemme ilmastonmuutoksen suhteen hätätilassa ja se edellyttää valtiolta aktiivisia ja tehokkaita toimia.
Lisää tauteja
Lääkärit kampanjoivat, koska ilmaston lämpeneminen ja monimuotoisuuden köyhtyminen lisäävät ihmisten terveysongelmia. Esimerkiksi hyttysten levittämät taudit leviävät pohjoisemmaksi ja punkkien levittämän borrelioosin esiintymisalue Suomessa laajenee.
— Sen huomaa jo nyt, että liukastumiset lisääntyvät, kun talvella on vetisempää. Tulevaisuuteen liittyvä huoli lisää myös psyykkistä kuormitusta: ilmastoahdistus on todellinen ilmiö, Viivi Joutsen sanoo.
Ilmastopakolaisuus näkyy todennäköisesti Suomessa asti, Joutsen arvioi.
Elokapina-liike ei sysää vastuuta ympäristöasioista lääkäreille tai muillekaan tavallisille kansalaisille. Se odottaa Suomen valtion julistavan ilmastohätätilan ja toimivan sen mukaisesti.
— Elokapina vaatii hiilineutraalia Suomea ja siihen sitovaa lainsäädäntöä vuoteen 2025 mennessä, Joutsen sanoo.
Valintakriteeri
Ympäristönäkökulma vahvistuu lääketieteen lisäksi myös farmasian alalla. Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta on perustamassa kestävän kehityksen professuuria lahjoitusten turvin. Opiskelijajärjestö lahjoitti pottiin 200 000 euroa myymällä kiinteää omaisuuttaan.
— Uuden sukupolven opiskelijat odottavat, että kestävyysasiat on yliopisto-opetuksessa otettu huomioon kaikilla alueilla. Tämä on varmasti yksi kriteeri, kun valitaan opiskelupaikkaa ja -alaa, farmasian tiedekunnan dekaani Jouni Hirvonen sanoo.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 2/2021.
Lue lisää aiheesta: