”Lääkäripula vaivaa jo isoissa kaupungeissa”, uutisoi Yle elokuun lopulla. Kuntatyönantajien mukaan Suomeen tarvittaisiin jopa 3 000 uutta lääkäriä.
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan seuraavaksi dekaaniksi valittu Anne Remes on eri mieltä. Hänen mukaansa lääkäripulaa ei olisi, jos lääkärit saisivat tehdä työnsä rauhassa.
— Lääkäreiltä menee iso aika kirjaamiseen ja muuhun, minkä joku toinen voisi tehdä. En lisäisi uusien opiskelijoiden määrää ainakaan merkittävästi.
Erikoislääkärien koulutusta Remes sen sijaan lisäisi.
Remes itse erikoistui lääkärinä neurologiaan ja muistisairauksiin. Kymmenen vuotta sitten hän oli mukana kansainvälisessä tutkimusryhmässä, joka teki tärkeän geenimutaatiolöydön. Se mullisti lääkärien ymmärryksen otsalohkosairauksien puhkeamisesta.
— Mutaatio on Suomessa aika yleinen. Potilaiden ensioireet poikkeavat perinteisestä muistisairaudesta, ja usein heidän luullaan ensin sairastavan psykiatrista sairautta. Nyt monelle potilaalle voidaan antaa täsmädiagnoosi jo varhaisessa vaiheessa.
Helsingin yliopisto on ollut uutisissa tiukentuneen rahatilanteen vuoksi, mutta lääketieteellisen tiedekunnan asema ei Remeksen mukaan ole huono.
— Taloustilanteemme on tyydyttävä, jopa hyvä.
Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatava raha riittää kuitenkin vain alkuun. Yksityiset lahjoittajat, säätiöt ja yritykset maksavat huomattavan osan tiedekunnan menoista.
— Jatkossa tarvitsemme yhä enemmän ulkopuolista rahaa.