Kardiotokografialla (KTG) tarkoitetaan sikiön sykkeen ja kohdun supistusten elektronista rekisteröintiä. Ulkoinen, äidin vatsanpeitteiden päältä tapahtuva sykeseuranta on maailmalla yleisimmin käytetty sikiön valvontamenetelmä synnytyksissä. Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkimusryhmä on havainnut tutkimuksessaan, että ulkoinen sikiön sykeseuranta ilman samanaikaista äidin sykeseurantaa on yhteydessä kohonneeseen aivovaurion riskiin vastasyntyneillä ja myös sikiön napavaltimoveren happamuustilaan eli asidemiaan. Asidemiassa sekä napavaltimoveren pH- että emäsylimääräarvot ovat matalat. Tila lisää vastasyntyneen elvytyksen tarvetta ja tehohoitovuorokausien määrää.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa American Journal of Obstetrics and Gynecology -tiedelehdessä. Takautuvasti analysoidussa tutkimusaineistossa oli mukana lähes 214 000 spontaania täysiaikaista synnytystä HUS-alueen sairaaloissa vuosina 2005–2023. Tutkimus sisältää laajimman koskaan julkaistun KTG-aineiston.
Tutkimuksen mukaan vastasyntyneellä, jonka sykettä valvottiin vain ulkoisen sykeseurannan avulla, oli 1,6-kertainen riski aivovaurioon ja 2,3-kertainen riski sikiön napavaltimoveren vaikea-asteiseen happamuustilaan verrattuna niihin, joita valvottiin sikiön pään ihoon kiinnitettävällä anturilla (sisäinen sykeseuranta) tai yhdistämällä ulkoinen sykeseuranta samanaikaiseen äidin sykeseurantaan.
– Erityisesti synnytyksen ponnistusvaiheessa äidin syketaajuus tyypillisesti nousee, kun taas sikiön syketaajuudessa esiintyy jaksoittaista hidastumista. Tällöin sikiön syke voi herkästi sekoittua äidin sykkeeseen, jolloin happivajeesta kertova sikiön poikkeava sykekäyrä saattaa jäädä ammattilaisilta huomaamatta, kuvailee tutkija Mikko Tarvonen ulkoisen KTG-rekisteröinnin haasteita.
Suurimmassa osassa tutkimuksen synnytyksiä (38 prosenttia) käytettiin pelkästään ulkoista sikiön sykeseurantaa. Sisäistä sikiön sykeseurantaa käytettiin toiseksi eniten (33 prosenttia), ja ulkoista sikiön sykeseurantaa yhdessä äidin sykeseurannan kanssa hieman vähemmän (29 prosenttia).
HUSissa on jo muutama vuosi sitten siirrytty turvallisempaan käytäntöön
Maailman suurimmat synnytyslääkäri- ja kätilöjärjestöt suosittelevat ohjeistuksissaan ensisijaiseksi KTG-rekisteröintimenetelmäksi ulkoista sikiön sykeseurantaa, joka ilman samanaikaista äidin pulssirekisteröintiä vaikuttaa nyt tutkimuksen perusteella olevan sikiölle merkittävä happivajeelle ja sen pitkäaikaisvaikutuksille altistava riskitekijä.
– Tätä tragediaa voidaan tulostemme perusteella tehokkaasti ehkäistä yhdistämällä äidin yhtäaikainen sykeseuranta sikiön sykeseurantaan, jolloin ammattilainen voi varmistua siitä, kenen sykettä hän kulloinkin seuraa, Tarvonen sanoo.
HUSissa on vuonna 2019 siirrytty käytäntöön, jossa äidin sykeseurantaa on käytettävä samanaikaisesti sikiön sykeseurannan kanssa synnytyksen aikana.
– Suomen synnytyssairaaloissa käytännöt ovat pitkään olleet kirjavia, mutta koulutusten ja näyttöön perustuvan tiedon myötä asenteet ovat viime aikoina muuttuneet äidin sykeseurantaa suosiviksi, Tarvonen kertoo.
Tutkimuksen mukaan sekä ulkoinen sikiön sykeseuranta yhdistettynä äidin sykeseurantaan että sisäinen sikiön sykeseuranta olivat kummatkin yhtä turvallisia, kun mittarina oli aivovaurioiden esiintyvyys. Sisäinen sykeseuranta oli sikiön valvontamenetelmistä kuitenkin turvallisin. Sitä käytettäessä vastasyntyneen happivajeperäisten komplikaatioiden esiintyvyys oli kaikkein pienin.
Sekä vastasyntyneen aivovaurion että napavaltimoveren vaikea-asteisen happamuustilan esiintyvyys ovat laskeneet HUSissa merkitsevästi tutkimuksen 18 vuoden seurannan aikana.
– Tämä trendi on maailmankin mittapuulla poikkeuksellinen, Tarvonen kertoo.
Artikkeli: Mikko Tarvonen, Janne Markkanen, Ville Tuppurainen, Riina Jernman, Vedran Stefanovic, Sture Andersson: Intrapartum cardiotocography with simultaneous maternal heart rate registration improves neonatal outcome. American Journal of Obstetrics and Gynecology, 2024. DOI: 10.1016/j.ajog.2024.01.011