Kun skaalausmallia sovelletaan suomalaisia koskevaan dataan, se osoittaa yli 14 000 suomalaisen sairastuneen COVID-19-tautiin. Luku on noin puolitoistakertainen verrattuna viralliseen tapausmäärään, joka oli 27.9.2020 yhteensä 9 682. Pandemian alkuvaiheessa viralliset luvut olivat vielä enemmän alakanttiin arvioiduista todellisista määristä. Esimerkiksi 16.5.2020 vahvistettuja tapauksia oli Suomessa kaikkiaan 6 286, kun taas arvioitu todellinen määrä oli lähes kaksinkertainen, 12 150.
– Toisin sanoen 5,5 miljoonasta suomalaisesta 0,3 prosentin arvioidaan saaneen COVID-19-tartunnan, kertoo yliopistonlehtori Christina Bohk-Ewald Helsingin yliopiston yhteiskuntadatatieteen keskuksesta.
Vaikka tartuntojen arvioitu määrä on huomattavasti vahvistettujen tapausten määrää suurempi, koronaviruspandemia on ollut Suomessa toistaiseksi suhteellisen lievä. Se näkyy, kun verrataan Suomen arvioitua tartuntatapausmäärää Ison-Britannian, Italian, Ranskan ja Espanjan vastaaviin lukuihin 27.9.2020. Näistä viidestä Euroopan maasta suurin COVID-19-tautiin sairastuneiden määrä on Isossa-Britanniassa (1,6 miljoonaa), kun taas COVID-19-tapausten esiintyvyys on suurin Espanjassa (3 %).
– Näissä viidessä maassa COVID-19-tartuntojen arvioitu määrä on keskimäärin kolme kertaa vahvistettuja tapauksia suurempi, sanoo Bohk-Ewald.
COVID-19-tapausten todellisen määrän ratkaisevan tärkeä merkitys päättäjille osoittaa käytännössä, miten pandemian leviämistä voidaan hillitä tehokkaasti oikea-aikaisilla rajoitustoimilla.
– Jos matkustusrajoitukset perustuisivat todellisiin tautitapauksiin eivätkä vahvistettuihin tapauksiin, niitä määrättäisiin luultavasti huomattavasti aikaisemmin. Tarkat arviot COVID-19-tartunnoista saattaisivat auttaa säästämään kallisarvoista aikaa, Bohk-Ewald toteaa.
Moni uskoo koronaviruspandemian levinneen paljon laajemmalle kuin yleisesti luullaan, minkä lisäksi vahvistettujen tapausten uskotaan olevan pieni osa todellisesta COVID-19-tartuntojen määrästä. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, kuinka paljon enemmän COVID-19-tartuntoja todella on verrattuna todennettujen tartuntojen määrään.
Julkaisu: Artikkeli on hyväksytty julkaistavaksi Oxford University Press -kustantamon International Journal of Epidemiology -tiedejulkaisussa. (Esijulkaisuversio on saatavilla medRxiv-julkaisualustalla osoitteessa doi.org/10.1101/2020.04.23.20077719.)
R-ohjelmointikielellä luotu väestötieteellisen skaalausmallin lähdekoodi on vapaasti saatavilla täältä:
https://github.com/christina-bohk-ewald/demographic-scaling-model.
Lisätietoja:
Christina Bohk-Ewald, sovelletun datatieteen ja väestötieteen yliopistonlehtori, Yhteiskuntadatatieteen keskus, Helsingin yliopisto, christina.bohk-ewald@helsinki.fi
Christian Dudel, tutkija, väestötieteen Max Planck -instituutti, Saksa, dudel@demogr.mpg.de
Mikko Myrskylä, yhteiskuntadatatieteen professori, Yhteiskuntadatatieteen keskus, Helsingin yliopisto; johtaja, väestötieteen Max Planck -instituutti, Saksa, mikko.myrskyla@helsinki.fi