Akatemiatutkija Henna Tyynismaa tutkii sairauksia, joita mitokondrioiden eli solunsisäisten energiatehtaiden toimintahäiriöt aiheuttavat.
Mitokondriohäiriöt liittyvät moniin yleisiin tauteihin kuten hermoston rappeumasairauksiin, joista osa on perinnöllisiä. Häiriöillä on roolinsa myös ikääntymisessä.
Solujen energiatuotannon ylläpito edellyttää, että mitokondrioissa on omaa proteiininvalmistustoimintaa.
– Me tutkimme tämän proteiinisynteesin ja sen laadunvalvonnan mekanismeja, Tyynismaa tiivistää.
Tutkijat ovat aprikoineet, miksi monen mitokondriotaudin oireet ilmenevät valikoiden vain aivan tietynlaisissa kudoksissa, vaikka mitokondriot hurisevat kaiken aikaa kaiken tyyppisissä soluissa, punasoluja lukuun ottamatta.
– Mitokondrion proteiinisynteesin häiriö voi aiheuttaa yhdelle sydänlihasrappeumaa mutta toiselle aivosairauden, Tyynismaa kertoo.
Kuinka osa kudoksista onnistuu sopeutumaan?
Tyynismaa sai vastikään lisää pontta tutkimuksiinsa, kun Euroopan tutkimusneuvosto ERC myönsi hänelle itsenäisen tutkimuksen käynnistämiseen tarkoitetun rahoituksen eli ankarasti kilpaillun 1,35 miljoonan euron tukisumman.
Hänen ERC-projektissaan erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat kudostason signaalit ja sopeutumismekanismit, joita mitokondrion proteiinisynteesin häiriöt aiheuttavat.
– Tavoitteemme on selvittää, mitä ovat ne sopeutumismekanismit, jotka käynnistyvät toisissa kudoksissa ja estävät näin mitokondriovaurion kehittymisen. Mekanismien tunnistaminen voi auttaa kehittämään hoitokeinoja näihin vaikeisiin sairauksiin.
Tyynismaan ryhmä kuuluu lääketieteellisen tiedekunnan molekyylineurologian tutkimusohjelmaan.
Perhosia ja augustinolaista filosofiaa
Muita tuoreita ERC-tutkijoita Helsingin yliopistossa ovat niin sanotun Starting Grantin Tyynismaan lailla saaneet hiukkastutkija Mikael Ehn, perhostutkija Marjo Saastamoinen ja filosofian historian tutkija José Felipe Silva.
Seuraavan uravaiheen rahoitus, ERC Consolidator Grant, on viimeksi varmistunut autoimmuunisairauksia tutkivalle Satu Mustjoelle.