Kroonisten hammasperäisten infektioiden radikaali hoito ennen kantasolusiirtoa ei välttämättä ole tarpeen

Suun infektioilla ei näytä olevan yhteyttä kantasolusiirtopotilaan riskiin kuolla tai sairastua vakavaan infektioon puolen vuoden kuluessa siirrosta, osoittaa tuore tutkimus.

Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan sekä Baselin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin, onko suun infektioilla yhteyttä kantasolusiirtohoitojen jälkeiseen kuolleisuuteen ja infektiokomplikaatioihin.

Veren kantasolusiirtoja käytetään syöpäsairauksien sekä vaikeiden veri- ja autoimmuunisairauksien hoidossa. Kantasolusiirron saaneilla potilailla on kohonnut infektioriski, koska heidän immuunipuolustuksensa toipuminen siirron jälkeen kestää pitkään.

PLOS ONE -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa oli mukana Baselin yliopistollisessa sairaalassa hoidettuja potilaita, joista 341 oli saanut allogeenisen ja 125 autologisen kantasolusiirron. Hoidot oli annettu vuosien 2008 ja 2016 välisenä aikana.

Kaikille potilaille oli ennen kantasoluhoidon antamista tehty kliininen ja radiologinen hammaslääketieteellinen tutkimus, jossa selvitettiin muun muassa suun mahdolliset infektiopesäkkeet sekä puuttuvien ja paikattujen hampaiden määrä.

Kantasolusiirron saaneista potilaista 51 kuoli kuuden kuukauden kuluessa siirrosta. Ennen kantasolusiirtoa tehdyssä tarkastuksessa havaitut suun infektiopesäkkeet, puuttuvien tai paikattujen hampaiden lukumäärä tai hampaiden kiinnityskudossairaus eivät olleet yhteydessä potilaiden eloonjäämiseen.

Suun infektiopesäkkeillä tai infektioilla ei ollut myöskään yhteyttä kuuden kuukauden kuluessa siirron jälkeen esiintyneisiin sairaalahoitoa vaatineisiin infektioihin tai veriviljelyn osoittamaan bakteremiaan.

– Toisin kuin olimme olettaneet, hoitamattomat suun infektiot eivät olleet yhteydessä kantasolusiirron jälkeiseen eloonjäämiseen kuuden kuukauden seurannassa, eikä niillä yllättäen myöskään ollut yhteyttä seuranta-aikana esiintyneisiin vakaviin infektiokomplikaatioihin, tiivistää tutkimusta johtanut professori Tuomas Waltimo.

Hammasperäiset infektiot on aina hoidettava – lääkärin ja hammaslääkärin yhteistyö tärkeää

Todennäköisesti hoidon aikana annettu pitkäkestoinen ja laajakirjoinen antimikrobihoito pystyi tässä tutkimuksessa ehkäisemään kroonisten hammasperäisten infektioiden leviämisen. Waltimo painottaa kuitenkin, että suun mikro-organismien antibioottiresistenssitasoja täytyy seurata, ja hammasperäiset infektiot tulisi aina hoitaa niin pian kuin mahdollista joko konservatiivisesti tai kirurgisesti.

– Vaikka hammasperäisten infektioiden syy tuleekin aina poistaa, tutkimuksemme osoittaa, ettei kroonisten, oireettomien hammasinfektioiden takia ole välttämätöntä poistaa hampaita juuri ennen kantasolusiirtoa. Jos potilaan vointi sallii ja haavalle jää riittävästi aikaa parantua ennen kemoterapiaa, on näiden infektioiden hoito radikaalisti kuitenkin aiheellista. Muutoin asiaan perehtyneen hammaslääkärin toteuttama konservatiivinen, säästävä ja infektion poistava hoito vaikuttaa infektio- ja vuotokomplikaatioiden suhteen vähiten riskialttiilta vaihtoehdolta.

Waltimo tähdentää, ettei tutkimuksen tuloksia voi laventaa mihinkään muihin potilasryhmiin – ei etenkään pään- ja kaulanalueen syöpäpotilaiden, sydänläppä- tai keinonivelpotilaiden hoitoihin, joissa hammasperäisten infektiopesäkkeiden hoito hyvissä ajoin on aina perusteltua. 

– Näiden tulosten perusteella näyttää siltä, ettei ennen kantasolusiirtoa tarvitse ryhtyä perinpohjaisiin, suuriin toimenpiteisiin kroonisten suun infektioiden hoitamiseksi, vaan tämä hoito voidaan lykätä tehtäväksi vasta kantasolusiirron jälkeen, toteaa tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, LL, HLT, patologiaan erikoistuva lääkäri Matti Mauramo.

Potilaan elämänlaadun ja hoidon kustannusten kannalta hammasinfektiot tulisi ehkäistä tai hoitaa mahdollisimman ajoissa. Heikentyneen immuunipuolustuksen aikana annettu antibioottihoito näyttäisi mahdollistavan hammashoidon siirtämisen jopa kuukausilla kantasolusiirron jälkeen.

Tutkijat huomauttavat, että lääkärin ja hammaslääkärin yhteistyön merkitystä ei pidä aliarvioida sen enempää potilaan elämänlaadun kuin infektiokomplikaatioiden suhteen.

Lisätietoja:

HLT, LL Matti Mauramo, Helsingin yliopisto, HUSLAB

Puh: 040 626 7911

Sähköposti: matti.mauramo@hus.fi

Professori Tuomas Waltimo, Baselin yliopisto

Puh. 0041 (0)61 267 26 00

Sähköposti: tuomas.waltimo@unibas.ch

Viite: Matti Mauramo, Patricia Grolimund, Adrian Egli, Jakob Passweg, Jörg Halter, Tuomas Waltimo: Associations of oral foci of infections with infectious complications and survival after haematopoietic stem cell transplantation, PLOS ONE, Dec, 2019. https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0225099