Koivun siitepölyn aiheuttaman allergisen nuhan ja silmän sidekalvon tulehduksen esiintyvyys on Suomessa noin 20 %. Se on väestömme yleisin pitkäaikaissairaus, josta on haittaa muun muassa päivittäisessä töissä tai opinnoissa suoriutumisessa.
Tuoreen
Tutkimusryhmä keräsi viideltä tupakoimattomalta terveeltä aikuiselta ja kuudelta koivuallergikolta nenän limakalvon pintakerrosta, eli nenäepiteeliä, kahtena peräkkäisenä keväänä ja talvena vuosina 2011 ja 2012.
Puolet koivuallergikoista aloitti koivuallergian pistossiedätyshoidon marraskuussa 2011, kahden ensimmäisen näytteenottokerran jälkeen. Nenänäytteistä tutkittiin uuden sukupolven RNA-sekvensoinnin avulla epiteelin geeni-ilmentyminen, eli transkriptomi.
Siedätyshoidon aloittaneilla koivuallergikoilla todettiin vähentyneet oireet ja nenäepiteelin transkriptomin uudelleen muokkautumista kohti terveen nenäepiteelin transkriptomia koivun siitepölyaikana.
– Koivuallergian siedätyshoito muokkasi astma-, kemokiini-, sekä tollin kaltaisten reseptorien signaalireittejä peräkkäisinä keväinä otetuissa nenänäytteissä. Geeni-ilmentyminen ei muuttunut merkitsevästi peräkkäisinä talvina otetuissa näytteissä, kertoo tutkija
Tutkimuksessa havaittiin myös, että siedätyshoidon aloittaneilla koivuallergikoilla nenänepiteelin mikrobiston monimuotoisuus lisääntyi ja lähentyi terveiden verrokkien nenämikrobiston monimuotoisuutta.
RNA-sekvensointi on tämän tutkimuksen perusteella lupaava menetelmä allergian siedätyshoidon vasteen seurannassa.
Alkuperäinen julkaisu:
Tanzeela Hanif, Kishor Dhaygude, Matti Kankainen, Jutta Renkonen, Pirkko Mattila, Teija Ojala, Sakari Joenvaara, Mika Mäkelä, Anna Pelkonen, Paula Kauppi, Tari Haahtela, Risto Renkonen, Sanna Toppila-Salmi,
Yhteystiedot:
Sanna Toppila-Salmi, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala,