Suomessa on käynnissä tutkimus, joka kartoittaa naisten terveyttä ja hyvinvointia laajemmin kuin koskaan aikaisemmin. Itse asiassa se on maailman suurin naisten terveyttä tarkasteleva tutkimus.
Tutkijat selvittävät, miten gynekologiset seikat vaikuttavat 35-vuotiaiden terveyteen ja mitkä ovat hyvinvoinnin ongelmakohtia. He kartoittavat naisten sydän- ja verisuonitautien riskiä ja etsivät usein katveeseen jääviä, kipua aiheuttavia sairauksia, kuten endometrioosia.
— Jos kipu kroonistuu ja muuttuu hermoperäiseksi, siihen on vaikeampi puuttua ja hoito hidastuu, naistentautien ja synnytysten ja lisääntymislääketieteen erikoislääkäri, tutkija Kaisu Luiro-Helve toteaa.
Tavoite on paitsi saada tietoa nykytilanteesta myös parantaa naisten terveyttä. Toive on, että nykyistä useammat tietävät uhkaavista riskeistä.
— Osa naisten sairauksista on järkyttävän alidiagnosoituja. Esimerkiksi endometrioosia sairastava saa diagnoosin keskimäärin seitsemän vuotta sairauden puhkeamisen jälkeen, vaikka sairaus voi haitata merkittävästi elämää.
Tutkijan sydäntä lähellä ovat kipusairaudet, lapsettomuusasiat ja iän vaikutus hedelmällisyyteen.
Rasvamaksa vaanii
Tutkimuksen aluksi sairaanhoitaja ottaa naisilta verikokeita, joiden perusteella selvitetään sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa sekä hormonipitoisuuksia. Heille tehdään kehonkoostumusmittaus, jossa selvitetään, paljonko ja missä kohden kehoa on rasvaa, lihaksia, luuta ja nestettä.
Gynekologi tarkkailee myös naisten ihoa ja karvankasvua. Miestyyppinen karvankasvu voi olla merkki munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä PCOS:stä.
Myös poikkeavat maksa-arvot saattavat liittyä PCOS-oireyhtymään, minkä vuoksi gynekologi tutkii maksan koostumusta ja rasvaisuutta.
— Ikävä kyllä osalla 35-vuotiaista naisista on rasvamaksa. Osalla se liittyy ylipainoon, osalla alkoholin suurkulutukseen.
Alustavien tulosten mukaan PCOS-taudissa esiintyy rasvamaksaa tavallista enemmän ja on mahdollista, että myös se altistaa rasvamaksan kehitykselle. Jos tutkimus varmistaa tämän, lääkärit ehdottanevat, että PCOS:stä kärsivien maksa-arvoja seurataan säännönmukaisesti.
Gynekologi tutkii niin ikään vatsalihasten mahdollista erkaumaa sekä rintojen kokoa ja muotoa. Samalla tarkastellaan kookkaista rinnoista mahdollisesti johtuvia terveyshaittoja.
Vieläkö äidiksi?
Myös naisten kohtu ja munasarjat tutkitaan huolella. Munarakkulat laskemalla voidaan arvioida, paljonko munasoluja on jäljellä.
— Lapsettomuuslääkärinä minua kiinnostaa, kuinka eri tavalla me naiset ikäännymme, Luiro-Helve sanoo.
Joidenkin 35-vuotiaiden munasarjat ovat niin terhakkaat, että ne näyttävät samalta kuin alle kolmekymppisillä. Joidenkin munasarjat ovat jo niin tiiviit, että sellaisia näkee yleensä yli nelikymppisillä.
Tämä voi olla merkittävä tieto etenkin niille, jotka haluavat vielä saada lapsia. Luiro-Helven mukaan 35-vuotiaat naiset usein yliarvioivat hedelmällisyytensä. Kun nainen on terve ja huolehtii itsestään, hän voi kokea, että hänen on helppo tulla raskaaksi.
— Jos 35-vuotias ei vielä ole saanut lapsia, mutta haluaa niitä kolme, on melko epätodennäköistä, että toive toteutuu ainakaan ilman hedelmällisyyshoitoja.
Luiro-Helve ei pamauta karuja faktoja kellekään, vaan tahtoo puhua lempeästi ja varoen. Raskaaksi tuleminen on yksilöllistä, eikä se tietenkään ole kiinni pelkistä munasarjoista.
Luiro-Helven mummo tuli raskaaksi 46-vuotiaana.
— Mutta hän oli sitä ennen synnyttänyt 13 lasta.
Ulkomuoto hävettää
Tutkittavat vastaavat myös kyselyyn, jossa selvitetään heidän näkemyksiään fyysisestä ja psyykkisestä terveydestään, seksistä ja seksuaalisuudestaan ja yleisestä hyvinvoinnistaan.
75 prosenttia kyselyyn vastanneista pitää terveyttään erinomaisena tai enimmäkseen erinomaisena. 22 prosenttia ei ole koskaan tuntenut oloaan apeaksi, ja 27 prosenttia ajattelee seksiä kolmesta kuuteen kertaa viikossa.
Nyt tiedetään myös, että 55 prosenttia toivoisi hieman keskivertoa laihempaa vartaloa ja että 24 prosenttia häpeää jotain osaa vartalostaan aina tai usein.
— Naiset ovat julmia ulkonäköään kohtaan. Se voi vaikuttaa myös käytökseen.
28 prosenttia suomalaisista naisista karttaa toisinaan sosiaalisia tilanteita, koska eivät ole tyytyväisiä siihen, miltä näyttävät.
Työ palkitsee
Kaisu Luiro-Helven tuttu ihmetteli taannoin, kuinka kukaan haluaa työskennellä lapsettomuuden parissa. Lapsia on maailmassa jo tarpeeksi, joten halukkaat voisivat adoptoida.
Kommentti veti tutkijan sanattomaksi.
— Lapsettomuudesta kärsiville on valtavan iso asia, että he saavat apua. On kunnia voida auttaa heitä.
Vaikka potilastyö palkitsee ja onnistumiset motivoivat, Luiro-Helve ei haluaisi tehdä pelkkää potilastyötä. Työn parhaita puolia on se, että voi myös tutkia ja kehittää hoitoja aktiivisesti. Tutkimustyö tukee lääkärin ammattitaitoa.
Terveystutkimuksen potilasosuus päättyi Helsingissä kesäkuun puolivälissä. Oulussa tutkimukset jatkuvat ainakin vuoden loppuun.
Tulosten analysoimiseen mennee pari vuotta.
— Meillä on pakkaset pullollaan näytteitä.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2021.
Naisten terveystutkimukseen 1986 on kutsuttu kaikki Oulun ja Lapin läänissä vuonna 1986 syntyneet naiset. Heitä on kaikkiaan 4 500. Heidän äitinsä rekrytoitiin tutkimukseen jo raskausaikana.
Oulun yliopiston laajassa ikäluokkatutkimuksessa selvitetään vuosina 1944, 1966 ja 1986 syntyneiden naisten terveydentilaa. Tutkimusta johtaa professori, erikoislääkäri Terhi Piltonen Oulun yliopistosta.
Kolmasosa vuonna 1986 syntyneistä tutkittavista asuu Etelä-Suomessa, minkä vuoksi Helsingin yliopistosta tuli Oulun tutkimuskumppani. Helsingin yliopiston yksikössä työskentelivät tutkimushoitajat, kätilöt Birgit Björkroth, Mari Päiväniemi ja Pirjo Ikonen sekä naistentautien ja synnytysopin erikoislääkärit Kaisu Luiro-Helve ja Marja Rajecki HUS Naistenklinikalta.