Kissat ovat tunnetusti nirsoja – minitableteista löytyi apu kissojen lääkintään

Kaikista seuraeläimistä etenkin kissan lääkintää pidetään varsin haasteellisena. Minitablettien ja niihin sopivien makuaineiden ja makupinnoitteiden avulla on mahdollista parantaa kissaomistajan hoitoon sitoutumista ja hänen lemmikkinsä hoitomyöntyvyyttä, sekä helpottaa lääkeannostelua ja joustavaa lääkkeenantoa.

Proviisori Jaana Hautala etsi väitöskirjatyössään ratkaisua kissalääkinnän helpottamiseksi. Seuraeläinten suun kautta tapahtuvan lääkehoidon onnistuminen edellyttää, että eläin pitää lääkkeitään maittavina ja vapaaehtoiseen lääkkeenottoon houkuttelevina. Lisäksi maittavuus on varsin oleellista paitsi lemmikin terveydentilassa tapahtuvan äkillisen muutoksen tasapainottamisessa, myös säännöllistä ja jatkuvaa lääkkeenottoa edellyttävien kroonisten sairauksien hoidossa. Onnistunut eläinlääkintä on tarpeen myös ihmisten, yhteisöjen ja ympäristön hyvinvoinnin ja terveyden turvaamiseksi.

-  Maittavuuden parantaminen minitabletein ja eläimelle kohdennetuin synteettisin makuainein ja pinnoittein kohentaa sekä omistajan hoitoon sitoutumista ja kissan hoitomyöntyvyyttä. Se myös helpottaa lääkeannostelua ja joustavaa lääkkeenantoa paitsi kissalääkinnässä myös muiden seuraeläinten hoidossa, toteaa Hautala.

Kissalla on monia vaatimuksia lääkkeen suhteen

Kaikista seuraeläimistä etenkin kissan lääkintää pidetään varsin haasteellisena. Kissa eroaa toisesta yleisestä seuraeläimestä koirasta monessakin suhteessa, mutta vapaaehtoisen lääkkeenoton kannalta oleellisin ero on koiran ja kissan suosimassa ruoassa ja niiden ruokailutavoissa ja makumieltymyksissä. Kaikkiruokaisiin koiriin verrattuna kissat ovat lähes yksinomaan lihansyöjiä.

Kissan lääkintää vaikeuttaa myös, että sille rekisteröityjä ja niin sanotusti kohdennettuja ja maittavia lääkevalmisteita on markkinoilla vain vähän. Kun kissan lääkitsemiseksi tällöin joudutaan turvautumaan usein esimerkiksi koiralle tarkoitettuihin lääkkeisiin, voi annoskoon täsmääminen koiraa paljon pienikokoisemmalle kissalle olla kissaomistajalle haastavaa. Lisäksi mikäli kissa pitää lääkkeen makua, tuoksua, muotoa tai suutuntua epämiellyttävänä tai luotaantyöntävänä, se kieltäytyy ottamasta lääkettä vapaaehtoisesti, jolloin lääkkeenanto entisestään hankaloituu ja kissan lääkehoito voi kokonaan epäonnistua.

Optimaalista makua ja hajua etsimässä

Hautala etsi tutkimuksessaan ratkaisua lemmikkikissojen lääkintään taloudellisesti valmistettujen, suun kautta tapahtuvaan, helppoon annosteluun ja joustavaan lääkkeenantoon tarkoitettujen maittavien minitablettien valmistuksesta. Tavoitteena oli vapaaehtoisen lääkkeenoton, hoitomukavuuden, hoitomyöntyvyyden parantaminen ja hoitoon sitoutumisen vahvistaminen.

Hautala selvitti tutkimuksensa aluksi, miten hyväksyttävinä kissat pitivät niille tarjottuja plasebominitabletteja eli lumelääkettä. Tulos oli kannustava, etenkin, kun eläimen kotona tehtävään tutkimukseen osallistui tavallisia kotikissoja omistajineen, ja lääkitystilanne siten vastasi todellista elämää eläimelle tutuissa olosuhteissa. Kotikissat pitivät tutkimuksen minitabletteja hyväksyttävämpinä kuin ruokaa, josta lemmikki ei tunnetusti pitänyt. Tulosten mukaan minitablettien makua ja hajua on kuitenkin parannettava. Tärkeänä pidettiin myös kissaomistajien sivuhuomautuksena antamaa palautetta siitä, että he pitivät minitabletteja helposti käsiteltävinä.

Tutkimuksen toisessa osassa minitablettien maun ja hajun kohentamiseksi käytettiin synteettisiä makuaineita. Tutkimuksessaan Hautala havaitsi, että lihan esiasteina tunnettuja ja tutkimuksessa käytettyjä aminohappoja sekä hiivauutteen runsaasti sisältämää B-vitamiinia voitiin pitää soveltuvina makuaine-ehdokkaina minitablettien jatkotutkimuksia varten.

Hautala tutki myös uusia makukalvopinnoitteita ja atomikerroskasvatusmenetelmän soveltuvuutta minitablettien päällystämiseksi ja niiden houkuttelevuuden lisäämiseksi. Tutkituista makuaineista erityisesti synteettisinä liha-aromeina tunnettuja apuaineita voitiin pitää minitablettipinnoitusjatkotutkimuksiin soveltuvina makuaine-ehdokkaina tutkitussa päällystekoostumuksessa. Atomikerroskasvatusmenetelmää pidettiin lupaavana, mutta sen käyttäminen farmaseuttisena tablettipinnoitteena on haastavaa, joten jatkotutkimusta tämän  menetelmän osalta tarvitaan.

Hautalan tutkimustuloksista toivotaan apua maittavien kissalääkkeiden kustannustehokkaaseen kehitys- ja tutkimustyöhön.

 

Väitös

Proviisori Jaana Hautala väittelee 31.3.2017 kello 12 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Improving the Palatability of Minitablets for Feline Medication ". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biokeskus 2, Auditorio 2041, Viikinkaari 5E.

Vastaväittäjänä on professori Jörg Breitkreutz, Heinrich-Heine-University Düsseldorf, Saksa, ja kustoksena on professori Anne Juppo.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Jaana Hautala, jaana.hautala@helsinki.fi