Kliinisiä laaturekistereitä on perustettu 2000-luvulla paljon erityisesti Pohjois-Amerikassa, jossa laaturekisterit toimivat terveydenhuollon rahoitusperusteena. Rekistereiden laatu ja kyky kuvata todellisia potilaslähtöisiä hoitotuloksia on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Tuore Neurosurgery-lehdessä julkaistu tutkimus tarkastelee kliinisten laaturekisterien luotettavuutta hoitokomplikaatioiden raportoimisessa aivoleikkauspotilailla.
– Tutkimuksessa verrattiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin neurokirurgian klinikassa tutkimustarkoituksiin kerättyä hoitotulosaineistoa kahteen yhdysvaltalaiseen ja yhteen Iso-Britannian kansalliseen neurokirurgiseen laaturekisteriin, sanoo yksi tutkijoista, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, LKT Hanna Tuominen-Salo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin Iso-Britannian kansallista neurokirurgista laaturekisteriä, Neurosurgical National Audit Programme (NNAP), joka julkaisee verkkosivuillaan kirurgi- ja yksikkökohtaiset kuolleisuusluvut 30 vuorokautta leikkauksesta. Lisäksi mukana olivat yhdysvaltalainen laaturekisteri, National Surgery Quality Improvement Program (NSQIP), jonka rekisteröimästä 136 haittatapahtumasta 20 soveltui neurokirurgisten potilaiden 30 vuorokauden hoitotulosten raportointiin sekä National Neurosurgery Quality and Outcomes Database (N2QOD), joka kerää tietoja 19 eri hoitotulosmuuttujasta ja on kliinisiin hoitotuloksiin perustuva rekisteri. NNAP että NSQIP käyttävät ensisijaisesti hallinnolliseen tarkoitukseen kerättävää rekisteritietoa.
– Laaturekisterit jatkuvasti kertyvine suurine tietomäärineen tarjoavat ymmärrettävästi houkuttelevan tietolähteen esimerkiksi hoidon turvallisuutta ja laatua arvioiviin vertailututkimuksiin, sanoo yksi tutkijoista, HUS:n kehittämisylilääkäri, dosentti ja neurokirurgi Miikka Korja.
– Jos näitä rekistereitä käytetään esimerkiksi hoitopaikkojen tai jopa lääkäreiden vertailussa ilman, että aineiston luotettavuus ja kattavuus on huolellisesti arvioitu, tuloksista voidaan tehdä hyvinkin vääriä johtopäätöksiä.
HUS Neurokirurgian klinikassa kerätyssä 418 potilaan aineistossa todettiin sairaalahoitojakson aikana hoitoon liittyviä merkittäviä haittatapahtumia (esim. keuhkoembolia tai sydäninfarkti) 18,7 %:lla potilaista ja lievempiä haittatapahtumia 38 %:lla.
Itse leikkaukseen liittyviä ohimeneviä tai pysyviä halvausoireita oli yhteensä 9,8 %:lla potilaista. Kuolleisuus 30 vuorokauden seurannassa oli vain 2,4 %. Kuolleista suurin osa oli iäkkäitä ja pahanlaatuisen aivokasvaimen vuoksi leikattuja.
– HUS Neurokirurgia on pioneereja hoitotulosten läpinäkyvässä ja avoimessa raportoinnissa maailmalla, ja uskon tämän olevan yksi osatekijä klinikan objektiivisesti todetussa, korkeassa hoidon laadussa, Korja sanoo.
Kun HUS:n aineiston haittatapahtumat luokiteltiin brittiläisen ja yhdysvaltalaisten laaturekisterien kriteerien mukaan, suurin osa haittatapahtumista jäi rekisteröimättä.
NNAP-rekisteriin kerätään tiedot ainoastaan 30 vuorokauden kuolleisuudesta, joten kaikki muut haittatapahtumat (94,9 %) jäivät huomioimatta. NSQIP-rekisterin kriteerit kattoivat 96,2 % merkittävistä, mutta vain 38,4 % lievemmistä haittatapahtumista. Laaturekistereistä parhaiten haittatapahtumia rekisteröi N2QOD, mutta myös sen kriteereillä 23,4 % haittatapahtumista (pääosin lieviä) jäi tunnistamatta.
– Potilaskeskeisyyden lisääntyminen terveydenhuollossa on vahvistanut potilaan roolia oman hoitonsa aktiivisena päätöksentekijänä. Terveydenhuollon yksiköiden läpinäkyvä laatu- ja potilastyytyväisyysraportointi esimerkiksi yksikön verkkosivuilla on nykypäivää ja potilaat tekevät valintoja hoitopaikkojen välillä näihin lukuihin perustuen. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että julkaistut luvut kuvaavat hoidon tuloksia ja haittatapahtumia kattavasti, sanoo tutkimuksen päätutkija, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, LKT Elina Reponen.
– Esimerkiksi NNAP:n raportoimat kirurgikohtaiset kuolleisuusluvut ovat harhaanjohtavia, koska nykyaikaisessa neurokirurgiassa kuolema on erittäin harvinainen haittatapahtuma ja jokaisen Töölön sairaalan neurokirurgin tulisi leikata 2400 potilasta vuosittain, jotta tilastollisesti merkitsevä 50 % ero kirurgien välillä pystyttäisiin luotettavasti havaitsemaan.
HUS ja erityisesti neurokirurgian klinikka pyrkii tulevaisuudessa raportoimaan leikkaustuloksia täysin avoimesti, esimerkiksi avoimilla verkkosivuilla, myös potilaiden itsensä raportoimana. Tutkimusryhmä on aiemmin osoittanut, että neurokirurgiset aivoleikkauspotilaat pystyvät raportoimana komplikaatioita erittäin luotettavasti myös itse.1 Perinteisesti komplikaatioarviot tehdään lääkärin tai hoitajan toimesta.
Alkuperäinen artikkeli:
Reponen E, Tuominen H, Korja M: Quality of British and American nationwide quality of care and patient safety benchmarking programs: case neurosurgery. Neurosurgery 2018, DOI: 10.1093/neuros/nyy380.
Yhteystiedot:
Elina Reponen, Helsingin yliopisto ja HUS, elina.reponen@helsinki.fi
Viite:
1 Reponen E, Tuominen H, Hernesniemi J, et al. Patient-reported outcomes in elective cranial neurosurgery. World neurosurgery 2015;84(6):1845-51. DOI: 10.1016/j.wneu.2015.08.007.