Kipu ei ole mekaanista: tunteet ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat siihen

Kipu on tärkeää, mutta pitkittyessään se voi menettää tarkoituksenmukaisuutensa.

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 3/2025.

Kipu harvoin ilahduttaa, mutta sillä on tehtävänsä. Se varoittaa vaarasta ja muistuttaa levon merkityksestä toipumisessa. Kivun tärkeydestä todistavat harvinaista geenimutaatiota kantavat ihmiset, joilta puuttuu kipuaisti. He eivät osaa suojella itseään loukkaantumisilta ja kuolevatkin usein nuorina.

— Pitkittyessään kipu voi kuitenkin menettää tarkoituksenmukaisuutensa, kroonista kipua väitöskirjassaan käsittelevä sanoo.

Kipu ei ole sama asia kuin sensorinen kipuaistimus, vaan siihen kuuluu aina myös emotionaalinen komponentti, joka tekee kipukokemuksesta subjektiivisen, Gonzales toteaa. Kipu, joka tuntuu väsyneenä ja surullisena todella ikävältä, voi hyvänä päivänä olla pikku juttu.

Lievemmät kivut yksin ollessa?

Kipua hoidettaessa olisikin Gonzalesin mukaan pidettävä mielessä, ettei se ole yksioikoinen mekaaninen kokemus vaan monien asioiden summa.

Myös sosiaaliset tekijät voivat muuttaa kipukokemusta. Kroonista selkäkipua potevista koehenkilöistä tehdyssä tutkimuksessa potilailla oli vähemmän kipukäyttäytymistä ja he raportoivat lievempiä kipuja yksin ollessaan kuin jos heidän kumppaninsa oli paikalla.

Aivoviikko-tapahtumassa 13.3.2025 esiintynyt Gonzales pyrkii työssään ymmärtämään kroonisen kivun ja masennuksen toisiaan vahvistavaa yhteyttä sekä vuorokausirytmin häiriöiden vaikutusta siihen. Hän työstää väitöskirjaansa Helsingin ja Cádizin yliopistojen yhteistutkintona. Tutkimus on osa , jota rahoittavat EU:n Horisontti 2020- ja MSCA-ohjelmat.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.