Alppihiihto on yksi suosituimmista talviurheilulajeista maailmassa, ja vuosittain yli miljoona suomalaistakin käy laskettelemassa. Aiemmat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että alppihiihtoon ja lumilautailuun liittyy suuri loukkaantumisen riski. Lasketteluonnettomuuksien aiheuttamien vammojen vakavuus vaihtelee lievistä loukkaantumisista aina hengenvaarallisiin ja pysyviä haittoja aiheuttaviin vammoihin.
LL Antti Stenroos kartoitti väitöstyössään sekä harrastus- että kilpa-alppihiihdossa ja lumilautailussa tapahtuvien loukkaantumisten määrää, tyyppiä ja vammamekanismeja vuosina 2006 – 2012.
Tutkimus paljasti, että Suomessa tapahtuu noin yksi (0.98) loukkaantuminen 10 000 hissinousua kohden. Laskettelijoilla yleisin vamma on polven nivelsidevamma, kun taas lumilautailijoilla vammautuu yleisimmin ranne. Suurin osa vammoista johtuu kaatumisesta rinnealueella; kaatumiset hyppyreissä on kuitenkin yleensä vakavampia.
Myös kilpa-alppihiihtäjillä yleisin vamma on polven nivelsidevamma, mutta heillä lähes yhtä yleisiä olivat säären alueen murtumat. Säärimurtumien määrä kilpa-alppihiihtäjillä oli huomattavasti suurempi kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Alppihiihtäjillä yleisin säärimurtumatyyppi on niin sanottu varren kierteinen murtuma, ja toiseksi yleisin murtumatyyppi on polven nivelpinnan murtumat. Lumilautailijoilla polven nivelpinnan murtumat olivat yleisin murtumatyyppi.
Suurin osa laskettelijoiden saamista päävammoista on melko lieviä, mutta neljännes niistä on vakavia tai jopa kriittisiä. Vakavia, henkeä uhkaavia päävammoja syntyy eniten matalissa pienissä kaupunkikeskuksien rinteissä ja kaupunkialueilla lumilautaillessa tai lasketellessa.
Vammojen kokonaismäärä on Suomessa alhaisempi kuin Keski-Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, mutta vastaava kuin muissa Pohjoismaissa.
– Säärimurtumien määrä kilpa-alppihiihtäjillä on huolestuttavan suuri, ja se on kasvanut aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna, Stenroos sanoo. Myös polvinivelen sisäisten murtumien määrä on suurempi kuin aikaisemmin julkaistuissa tutkimuksissa.
– Aikaisemmat tutkimukset on tehty ennen niin sanotun "tiimalasisuksen” yleistymistä, Stenroos huomauttaa.
LL Antti Stenroos väittelee 8.6.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "ALPINE SPORTS INJURIES IN FINLAND: A RETROSPECTIVE ANALYSIS OF SKIING AND SNOWBOARDING INJURIES". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum. Vastaväittäjänä on dosentti Petri Virolainen, Turun Yliopisto, ja kustoksena on professori Teppo Järvinen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/235189