Hengityssuojaimia käytetään nyt ympäri maailmaa, eikä koronaepidemia ole välttämättä viimeinen syy suojavarustetuotannon isoon volyymiin. Tulevaisuuden epidemiat voivat synnyttää nykyistä laajemman markkinan suojavarusteille.
Voisiko kertakäyttöisiä muovimaskeja valmistaa ekologisemmin? Uuden BIOPROT-hankkeen konsortion mukaan voi. Koronakriisistä lähtenyt tutkimusidea synnytti yhteishankkeen, joka taistelee muovijätettä vastaan. Ratkaisu voi löytyä läheltä, metsä- tai maatalouden sivuvirroista.
LUT-yliopiston, LAB-ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston hankkeessa rakennetaan laatuvaatimukset täyttävää, biopohjaisiin materiaaleihin perustuvaa suomalaista suojavarustetuotannon ekosysteemiä, eli käytännössä toimivaa mallia suojaimien kotimaiseen tuotantoon ja kiertoon.
Tutkimuksen ekosysteemistä ja liiketoiminnan kehittämisestä vastaa apulaisprofessori Paulus Torkin tutkimusryhmä Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta. Torkki kertoo, että konsortio tähtää laadukkaaseen materiaaliin, joka taipuu moneksi.
– Ykköstavoitteemme on kehittää ekologinen hengityssuojain, sillä maski on laatuvaatimuksiltaan kaikkein hankalin tuote. Kun olemme kehittäneet maskin, sen jälkeen samasta materiaalista voidaan tuottaa helpommin muita suojavaatteita, esimerkiksi takkeja tai päähineitä, Torkki sanoo.
Konsortiomalli kiinnostaa yhteistyökumppaneita
Ekosysteemin kehittäminen vaatii koko tuotanto- ja arvoketjun läpikäymistä. Torkki kuvailee, että heinäkuussa käynnistynyt hanke pyrkii joulukuuhun 2020 asti selvittämään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja biopohjaiselle ja -hajoavalle maskille ja sen tuotantoketjulle.
Hanke etsii tällä hetkellä mukaan pääpartnereita jatkoa varten. Kiinnostuneita kysyjiä on riittänyt.
– Saamme runsaasti yhteydenottoja kiinnostuneilta yhteistyökumppaneilta. Yksi syy on projektin laajuus: hanke on yrityksille liian iso toteutettavaksi yksin, mutta kun ratkojina ovat konsortio ja tutkimuslaitokset, riski jakautuu.
Business Finland on myöntänyt tutkimukselle Korona Co-Creation -ohjelman maksimirahoituksen eli 300 000 euroa. Kun puolen vuoden ensimmäinen osuus on saatu kasaan, sen jälkeen alkaa laajempi 2–3 vuoden jatkoprojekti, jonka aikana toteutetaan itse tuotteet.
Paljonko kuluttajat ovat valmiita maksamaan?
Torkki kuvaa, että kuitukangaspohjaisten suojainten markkina on erittäin houkutteleva maailmanlaajuisesti, sillä maskit ovat levinneet nopeasti Aasiasta ympäri maailman kuluttajakäyttöön. Nimenomaan tavallinen kuluttajakäyttö on nyt se segmentti, joka kasvaa.
Toisaalta myös terveydenhuollossa, sosiaalipalvelussa ja muussa puhtautta vaativissa tehtävissä käytetään paljon suojavarusteita, nyt ja tulevaisuudessa.
Liiketoimintamallissa kuitenkin riittää kysymyksiä. Mitä, jos parempi maski saadaan kehitettyä, mutta kukaan ei ostakaan sitä? Entä miten saadaan mukaan sairaalat, joille maski voi olla tavallista kalliimpi, mutta sen sijaan säästöä voikin tulla kierrätys- ja jätekuluissa? Miten julkinen hankinta saataisiin painottamaan laatukriteereitä entistä enemmän?
Markkinoilla on oltava kilpailukykyinen, ja siihen myös maskihanke ja sen tuleva liiketoimintamalli tähtäävät. Niin, että hyödyt jakaantuvat mielekkäästi eri osapuolille.
– Ydinkysymys on, paljonko asiakas on valmis maksamaan ekologisuudesta ja miten kestävän kehityksen malli voidaan muuttaa kannattavaksi liiketoiminnaksi, Torkki tiivistää.
LUT-yliopisto johtaa BIOPROT-hanketta ja konsortion muodostamista sekä vastaa biopohjaisten ja biohajoavien kuitukangasmateriaalien kehityksestä. LAB-ammattikorkeakoulu vastaa suojavarusteiden ja niiden uudentyyppiseen käyttöön liittyvän turvallisuuden kehittämisestä ja tuottaa tietoa infektioiden torjunnasta asiakasorganisaatioissa. Helsingin yliopisto vastaa suojavarusteiden tuottamisen ekosysteemin rakentamisesta ja liiketoimintamallien kehittämisestä.
Lisätietoja:
Paulus Torkki, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Puh. 050 338 55 00
Sähköposti: paulus.torkki@helsinki.fi
Katri Laatikainen, akatemiatutkija, LUT-yliopisto & LAB-ammattikorkeakoulu
Puh. 050 547 9970
Sähköposti: katri.laatikainen@lut.fi
Susanna Tella, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu
Puh. 040 484 2596
Sähköposti: susanna.tella@lab.fi