Keskoselle laulaminen kenguruhoidon aikana vähentää äidin ahdistusta ja vahvistaa äidin ja vauvan suhdetta
Vauvan ennenaikainen syntymä on stressaava kokemus, joka kohottaa riskiä äitien ahdistuneisuudelle ja saattaa vaikeuttaa äidin ja lapsen vuorovaikutuksen kehittymistä. Uuden tutkimuksen mukaan laulun ja kenguruhoidon yhdistelmällä keskoslapsen äiti voi paremmin ja hänen on myös helpompi muodostaa yhteys vauvaansa.

Lapsen syntyessä ennenaikaisesti äiti ja lapsi joutuvat fyysisesti erilleen toisistaan lapsen tarvitseman sairaalahoidon vuoksi. Keskosten äidit kokevat usein sairaalassa stressiä, ja huoli vauvan selviytymisestä voi olla suuri. Tämä kohottaa riskiä ahdistukselle ja masennukselle, erityisesti hyvin pienipainoisena tai -viikkoisena syntyneiden lasten äideillä. Äidin stressi ja masennusoireet voivat myös olla riski vauvan myöhemmälle kehitykselle.

Helsingin yliopiston tutkijat olivat mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin kenguruhoidon aikaisen laulamisen vaikutuksia äitien hyvinvointiin ja äiti–lapsi-suhteeseen ennenaikaisen syntymän jälkeen.

Kenguruhoidossa keskosvauva asetetaan vanhemman rinnalle ihokontaktiin. Suomessa hoitomenetelmä on kehitystä tukevien vaikutusten vuoksi vakiinnuttanut asemansa osana keskosten standardihoitoa, ja se aloitetaan usein jo tehohoidon aikana heti, kun vauvan fyysinen vointi sallii kenguruhoidon.

Helsingin yliopiston Laulava Kenguru -tutkimuksessa seurattiin 24 äitiä, jotka lauloivat tai hyräilivät kenguruhoidon aikana keskoslapselleen raskausviikkoja 33–40 vastaavan iän aikana. Musiikkiterapeutti opasti interventioryhmän vanhempia laulamaan keskosvauvan ikään sopivalla tavalla sekä tarjosi laulumateriaalia.

Vertailuryhmässä 12 äitiä toteutti kenguruhoitoa standardihoitona viikolle 40 asti ilman erityistä kehotusta laulamiseen. Äitien ahdistuneisuutta mitattiin intervention alussa ja lopussa. Laulujakson jälkeen lauluryhmän äidit täyttivät kyselylomakkeen laulukokemuksistaan. Molempien ryhmien äidit täyttivät päiväkirjaa, johon he merkitsivät päivittäisen intervention pituuden ja kontrolliryhmän äidit myös tiedon kenguruhoidonaikaisesta ääniympäristöstä.

– Aiemmat tutkimustulokset ovat näyttäneet, että äidin äänellä ja laululla on positiivisia vaikutuksia keskosena syntyneen lapsen kehitykseen ja ne voivat muun muassa tasapainottaa vauvan fysiologista vointia. Lisäksi useissa musiikkiterapiatutkimuksissa on osoitettu, että jo tehohoidon aikana kenguruhoidon aikainen musiikkiterapia ja äitien laulaminen voivat vaikuttaa myönteisesti erityisesti äiteihin laskemalla heidän ahdistuneisuuttaan, Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Kaisamari Kostilainen kertoo.

Laulu rentoutti sekä äitiä että lasta – kaikki äidit jatkoivat laulamista tutkimuksen jälkeen

Tutkimustulosten mukaan lauluryhmän äideillä ahdistuneisuus oli tilastollisesti vähentynyt interventiojakson jälkeen verrattuna kontrolliryhmän äiteihin, jotka eivät päiväkirjojen mukaan laulaneet kenguruhoidon aikana.

Kyselylomakkeella saatujen tulosten mukaan laulu vaikutti myönteisesti myös äitien mielialaan ja yleiseen hyvinvointiin. Yhteensä 18 äitiä (85 prosenttia) raportoi, että laulu paransi heidän mielialaansa, ja 14 äitiä (67 prosenttia) koki, että laulu auttoi heitä selviytymään vaikeassa tilanteessa. Vastaajista 16 (76 prosenttia) kertoi, että laulu ylipäätään paransi heidän hyvinvointiaan.

Lisäksi äidit kokivat, että laulu rentoutti sekä äitiä että lasta ja tuki äiti–lapsi-suhteen muodostumista. Yhteensä 19 äitiä (90 prosenttia) kertoi kyselyssä, että vauva reagoi kenguruhoidossa lauluun rentoutumalla. 17 äitiä (80 prosenttia) vastasi, että vauva nukahti lauluun. Lähes kaikki (95 prosenttia) äidit kokivat, että laulaminen edesauttoi vuorovaikutusta lapsen kanssa ja helpotti emotionaalisen yhteyden syntymistä.

Äidit lauloivat intervention aikana eniten, mutta 16 äitiä (76 prosenttia) ilmoitti myös toisen vanhemman laulaneen jonkin verran. Kaikissa aineiston perheissä toinen vanhempi oli isä. Isien aineistoa ei saatu kerättyä tarpeeksi analysointia varten.

Kaikki lauluryhmän äidit ilmoittivat jatkaneensa laulamista kotona intervention jälkeen. Laulamisesta tuli osa perheen päivittäisiä rutiineja.

– Tulokset osoittavat, että laulaminen kenguruhoidon aikana ennenaikaisen syntymän jälkeen voi tukea äitien hyvinvointia sekä äidin ja lapsen suhdetta luomalla vuorovaikutustilanteita ja edistämällä tunnetason yhteyttä. Äidit saattavat kuitenkin tarvita tukea, opastusta ja omaa rauhaa laulamiseen. Tulosten mukaan äidit voivat hyötyä osastolla ollessaan koulutetun musiikkiterapeutin tarjoamasta tuesta ja opastuksesta  laulamiseen ja oman äänen käyttämiseen hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen tukena, Kostilainen sanoo.

Viite: Kostilainen, K., Mikkola, K., Erkkilä, J., & Huotilainen, M. Effects of maternal singing during kangaroo care on maternal anxiety, wellbeing, and mother-infant relationship after preterm birth: a mixed methods study. Nordic Journal of Music Therapy, 2020. DOI: 10.1080/08098131.2020.1837210

Laulava Kenguru on pitkittäistutkimus, jossa selvitetään kenguruhoidon aikaisen vanhempien laulamisen vaikutuksia ennenaikaisena syntyneiden lasten kuuloerottelukykyyn lasketussa ajassa, myöhempään kognitiiviseen kehitykseen sekä äitien ahdistuneisuuteen, hyvinvointiin ja äitilapsi-suhteeseen osastohoidon aikana.

Lisätietoja:

Kaisamari Kostilainen, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
Puh. 0400 913 643
Sähköposti: kaisamari.kostilainen@helsinki.fi

Minna Huotilainen, professori, Helsingin yliopisto
Puh. 040 560 83 04
Sähköposti: minna.huotilainen@helsinki.fi