Munasarjasyöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 500 naista. Voisivatko täsmälääkkeet olla ratkaisu munasarjasyövän hoidossa resistentteihin soluihin, joihin kemoterapia ei toimi?
Akatemiatutkija Anna Vähärautio Helsingin yliopistosta on mukana keväällä käynnistyvässä hankkeessa, joka tutkii yksilöllistettyä täsmälääkitystä osana munasarjasyövän hoitoa. Kansainvälinen hanke Täsmälääkkeillä syövän solupopulaatioiden resistenssiä vastaan (Precision drugs Against Resistance In Subpopulations) on saanut ERA PerMed -rahoitusta kokonaisuudessaan noin 1,2 miljoonaa euroa.
Munasarjasyöpään sairastuneilla potilailla tyypillisesti osa kasvaimesta vastaa hyvin hoitoon, mutta hoitoon vastaamattomat, resistentit syöpäsolujen alapopulaatiot johtavat tappavaan uusiutumaan.
Uusi tutkimus auttaa kohdentamaan täsmälääkkeet kunkin potilaan kasvaimesta löytyviin syöpäsolujoukkoihin, joita kemoterapia ei pysty tuhoamaan. Tulevaisuudessa munasarjasyöpäpotilaiden kemoterapiaa voitaisiin näin täydentää yksilöllistetyillä hoidoilla.
Tutkimus etsii algoritmin avulla resistentit syöpäsolut
Vähäraution tutkimusryhmä tutkii geenien ilmentymistä munasarjasyöpänäytteissä yksittäisten solujen tasolla.
– Syöpänäytteiden solutason tutkimus on erittäin tärkeää, jotta myös potilaille, joiden kasvaimet vastaavat huonosti nykyisiin hoitoihin, voidaan löytää tulevaisuudessa parempia ratkaisuja, Vähärautio kertoo.
Vähäraution tutkimus käyttää apunaan uudenlaista algoritmia, joka auttaa tunnistamaan kasvaimen resistentit alapopulaatiot.
– Kasvaimet ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta hankkeessa kehitettävän algoritmin avulla pystymme löytämään niistä toisiaan vastaavia solujoukkoja. Näin pystymme vertailemaan, miten potilaille tai kasvaimista johdetuille solumalleille annetut lääkkeet vaikuttavat niihin ja millä täsmälääkkeillä syöpäsolujen alapopulaatiota voi tehokkaimmin tuhota, hän sanoo.
Lääkkeiden tehoa testataan alkuperäisistä kasvaimista johdetuissa, laboratoriossa kasvatettavissa ”minikasvaimissa” eli organoideissa (Kööpenhaminan yliopisto) sekä lopulta eläinmalleissa (Bergenin yliopisto).
Yksilöllistettyä hoitoa tutkitaan myös ihmisarvon näkökulmasta
Täsmälääkehoitojen käyttöön liittyy eettisiä kysymyksiä, minkä vuoksi lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launis Turun yliopistosta tutkii yksilöllistettyä hoitoa hankkeessa ihmisarvon näkökulmasta.
– Ihmisarvoa kunnioittava yksilöllistettyyn diagnostiikkaan ja hoitoon tähtäävä syöpätutkimus vaatii esimerkiksi tietoon perustuvan suostumusmenettelyn tarkempaa suunnittelua ja toteutusta. Potilaiden odotusten tulisi olla realistisia, ja suostumuksen laatuun pitäisi panostaa nykyistä enemmän. Sen sijaan, että tutkija pelkästään tiedottaa tai kertoo tutkimuksesta tutkittavalle, tutkijan pitäisi pyrkiä varmistaa, että potilas ymmärtää, mihin hän on suostumassa. Potilaan on hyvä saada tehdä päätöksensä rauhassa ja aitoon ymmärrykseen perustuen, Launis sanoo.
Projektia koordinoi Benno Schwikowski (Pasteur-instituutti, Ranska). Hankkeessa ovat mukana myös Krister Wennerberg (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska), Line Bjørge (Helse Bergen HF, Haukelandin yliopistosairaala, Norja) sekä Emmet Mc Cormack (Bergenin yliopisto, Norja).
ERA PerMed on Euroopan komission ja kansallisten tutkimusrahoitusorganisaatioiden muodostama verkosto, joka tukee yksilöllistä lääketiedettä edistäviä tutkimusprojekteja. Kolmannessa ERA PerMed -haussa edistetään yksilöllistetyn lääketieteen käyttöönottoa tukemalla esikliinistä, kliinistä ja laskennallista tutkimusta yhdistettynä eettisiin, sosiaalisiin ja lainsäädännöllisiin näkökulmiin sekä terveydenhuollon optimointiin. ERA PerMed -verkostoon kuuluu 32 tutkimusrahoittajaa 23 maasta.