Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvisi, että antibioottihoitoa saaneilla lapsilla suoliston sienimikrobisto on runsaampaa ja monimuotoisempaa kuin verrokkiryhmällä vielä 6 viikkoa antibioottihoidon aloittamisen jälkeen. Tulosten valossa suolistobakteerien määrän väheneminen antibioottihoidon seurauksena vähentää kilpailua elintilasta ja jättää sienille enemmän tilaa lisääntyä.
– Tutkimuksemme tulokset viittaavat vahvasti siihen, että suoliston bakteerit säätelevät sienimikrobistoa ja pitävät ne kurissa. Kun antibiootit häiritsevät bakteerien toimintaa, sienet, erityisesti Candida, pääsevät lisääntymään, kertoo Rebecka Ventin-Holmberg Helsingin yliopistosta.
Olennainen, uusi löydös tutkimuksessa oli se, että poikkeuksellisen runsas sienimikrobisto voisi yhdessä bakteerimikrobiston kanssa olla osaksi syynä pitkäaikaisiin, haitallisiin vaikutuksiin, joita antibiooteilla on ihmisen terveyteen.
Imeväisillä pidempikestoisia muutoksia suolistomikrobistossa
Antibiootit ovat yleisimmin määrättyjä lääkkeitä imeväisiässä. Ne aiheuttavat muutoksia suoliston mikrobistossa sen tärkeimmässä kehitysvaiheessa. Muutosten on todettu myös olevan pitkäaikaisempia kuin aikuisilla.
– Antibiooteilla voi olla haitallinen vaikutus sekä bakteeri- että sienimikrobistoon, mistä voi seurata esimerkiksi antibioottien aiheuttama ripuli, Ventin-Holmberg kertoo.
– Lisäksi antibiootit aiheuttavat suurentuneen riskin kroonisten tulehdussairauksien, kuten tulehduksellisen suolistosairauden (IBD), kehittymiselle, ja niillä on todettu olevan yhteys myös ylipainoon, hän jatkaa.
Näiden pitkäaikaisten vaikutusten uskotaan johtuvan ainakin osittain suoliston mikrobiston epätasapainosta.
Suolistossa kaikki vaikuttaa kaikkeen
Nyt julkaistuun tutkimukseen osallistui imeväisikäisiä lapsia, joilla oli RS-virustauti ja jotka eivät koskaan aiemmin olleet saaneet antibiootteja. Osa lapsista sai antibiootteja komplikaatioiden hoitoon ja osa ei saanut antibioottihoitoa koko tutkimuksen aikana.
– Antibioottien vaikutusten tutkiminen on tärkeää, jotta voidaan kehittää menetelmiä, joilla suolistomikrobiston häiriöitä, kuten kroonisia tulehdussairauksia, voidaan välttää, Ventin-Holmberg korostaa.
Antibioottien vaikutusta bakteerimikrobistoon on tutkittu aiemmin, mutta sienimikrobistoa koskevia tutkimuksia on tehty vain vähän. Tässä tutkimuksessa tulokset viittasivat siihen, että sienimikrobistolla olisi myös rooli suolistomikrobiston epätasapainon pitkäaikaisissa vaikutuksissa.
– Tulevaisuudessa pitäisi tutkia siis kaikkia suoliston mikro-organismeja yhdessä, jotta ymmärrettäisiin niiden väliset yhteydet paremmin ja saataisiin parempi kuva mikrobistosta kokonaisuutena, Ventin-Holmberg huomauttaa.
Alkuperäinen artikkeli: Rebecka Ventin-Holmberg, Schahzad Saqib, Katri Korpela, Anne Nikkonen, Ville Peltola, Anne Salonen, Willem M. de Vos, Kaija-Leena Kolho, The Effect of Antibiotics on the Infant Gut Fungal Microbiota, J. Fungi 2022, 8(4), 328; DOI: doi.org/10.3390/jof8040328
Lisätietoja
Rebecka Ventin-Holmberg
rebecka.ventin-holmberg@helsinki.fi
Kaija-Leena Kolho, professori, Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
kaija-leena.kolho@helsinki.fi