Akatemiatutkija, dosentti Markku Varjosalo Helsingin yliopistosta on saanut Instrumentariumin tiedesäätiön 100 000 euron Instrufoundation Fellow -apurahan biolääketieteelliseen perustutkimukseen. Varjosalon Biotekniikan instituutissa toimiva systeemibiologian tutkimusryhmä tutkii ihmissolujen solunsisäisiä signalointimekanismeja sekä sitä, miten näiden signalointimekanismien häiriöt johtavat syövän syntyyn.
– Tietyt geeniperheet, pääasiassa proteiinikinaasit ja transkriptiofaktorit, ovat yleisesti mutatoituneet syövissä. Uudet syväsekvenointimenetelmät ovat osoittaneet, että nämä geenit muodostavat myös ison osan syöpää aiheuttavista geenifuusioista. Ymmärrettävästi tällaiset isommat kromosomaaliset muutokset yleensä häiritsevät huomattavasti solun toimintaa, ja tästä syystä geenifuusioista johtuvat syövät ovatkin hyvin aggressiivisia, Varjosalo taustoittaa tutkimustaan.
Syövän taustamekanismeja on tähän asti tutkittu lähinnä solubiologian, biokemian ja genetiikan menetelmien avulla. Näin on saatu valtava määrän yksityiskohtaista informaatiota, jonka jalostaminen käyttökelpoiseen muotoon on kuitenkin ollut ongelma.
– Systeemibiologinen tutkimus tekee mahdolliseksi tarkastella solun signalointia ja tässä tapauksessa geenifuusoiden syöpämekanismeja kattavasti, ja jopa mallittaa niiden vaikutusta solu- ja kudostasolla. Kattava ymmärrys näistä mekanismeista on totta kai tarpeen kun kehitetään uudenlaisia, edistyneitä lääkehoitoja syöpään, Varjosalo kertoo.
Apurahoja myös verisuonisairauksien ja akuutin munuaisvaurion tutkijoille
FT Mikko Helenius sai Instrumentariumin tiedesäätiöltä 50 000 euron postdoc-tutkijan apurahan; hän aloittaa postdoc-kautensa heinäkuussa Johns Hopkins Medical -instituutissa Baltimoressa professori Nicholas Flavahanin tutkimusryhmässä. Helenius tutkii sitä, miten verisuonien endoteelisolut heti syntymän jälkeen muotoutuvat ja kypsyvät ja mitä yhteistä tällä varhaisella kypsymisprosessilla on myöhemmin ilmeneviin sydän- ja verisuonisairauksiin.
– Vastasyntyneen verisuonien endoteelisoluissa tapahtuu syntymän jälkeen suuria rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. On havaittu, että näissä vastasyntyneen kypsymättömissä endoteelisoluissa on samankaltaisia piirteitä kuin mitä nähdään verisuonitauteja sairastavilla potilailla, Helenius kertoo. – Tuossa kriittisessä kypsymisvaiheessa tapahtuvilla häiriöillä voi olla yhteys myöhempiin sydän- ja verisuonisairauksiin. Kypsymisprosessin ymmärtäminen voi auttaa löytämään uusia keinoja myös verisuonisairauksien hoitamiseksi. (Heleniuksen väitöstutkimus)
Myös LT Suvi Vaara sai 50 000 euron postdoc-apurahan akuutin munuaisvaurion hoitoa koskevaan tutkimukseen. Vaara lähtee postdoc-tutkijaksi Melbourneen professori Rinaldo Bellomon tutkimusryhmään Austin Hospitaliin.
Vaaran tutkimuksen tavoite on löytää uusia tapoja ehkäistä ja hoitaa varhaista akuuttia munuaisvauriota, joka ilmenee muun muassa virtsan tulon ehtymisenä. Akuutti munuaisvaurio on oireyhtymä, jota luonnehtii munuaisten äkillinen toiminnanvajaus. Oireyhtymä on yleinen tehohoidossa olevilla potilailla, ja se vaikeuttaa taudinkuvaa sekä lisää kuolleisuutta.
– Vaikeaa akuuttia munuaisvauriota sairastavia potilaita hoidetaan munuaisten korvaushoidolla, jota saa 3-8 prosenttia kaikista yleisteho-osaston potilaista. Jopa yli puolet munuaiskorvaushoitoa saavista potilaista menehtyy, joten keinoja näiden potilaiden hoidon parantamiseen tarvittaisiin kipeästi, Vaara kertoo. Tutkimuksesta lisää Vaaran väitöstutkimuksesta.
Instrumentariumin tiedesäätiö myönsi tällä kertaa kaikkiaan 900 000 euroa apurahoja nuorille lääketieteen tutkijoille. Viimeisten viiden vuoden aikana 175 lääketieteen ja tekniikan tutkijaa on saanut säätiöltä tukea työhönsä ja opiskeluunsa, ja säätiö pyrkii jatkossa lisäämään tukea nimenomaan äskettäin väitelleille tohtoreille ulkomailla tapahtuvaa tutkimustyötä varten.
Lisätietoa:
Akatemiatutkija, dosentti Markku Varjosalo, puh. 02 941 59413, sähköposti: markku.varjosalo@helsinki.fi (tutkimusryhmän verkkosivut)