Imusuoniston suuri merkitys sairauksien kehittymisessä on oivallettu vasta viime vuosina; aikaisemmin imusuonet nähtiin lähinnä kudosten nestetasapainoa ylläpitävänä viemäriverkostona. Nyt tiedetään, että imusuonisto osallistuu immuunipuolustusjärjestelmän ohjaamiseen, ja että imusuonilla on ainutlaatuisen tärkeä tehtävä kuljettaa suolistosta imeytyvät rasvat verenkiertoon.
– Uudet tutkimustulokset ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että häiriöt imusuonijärjestelmän toiminnassa liittyvät sekä lihavuuden että valtimonkovettumataudin kehittymiseen, kertoo tutkijalääkäri Miina Öhman.
Huonosti toimivat imusuonet aiheuttavat tulehdusta ja rasvasolujen kertymistä kudokseen. Hiirillä imusuonten toimintahäiriö johtaa aikuisiän lihavuuteen, maksan rasvoittumiseen ja insuliiniresistenssiin. Ihmisillä on havaittu imusuonten poikkeuksellisesta kasvua sydänsairauksissa.
Öhman on tutkinut rasvakudoksen ja sydän- ja verisuonitautien välistä yhteyttä kymmenen vuoden ajan Yhdysvalloissa; nyt hän jatkaa työtään akatemiaprofessori Kari Alitalon johtamassa eurooppalais-amerikkalaisessa ”Lymph vessels in obesity and cardiovascular disease” -tutkimushankkeessa.
Vuoden 2012 alussa käynnistyneessä viisivuotisessa hankkeessa Euroopan ja Yhdysvaltojen johtavat veri- ja imusuonibiologian tutkijat yhdistävät voimansa selvittääkseen imusuoniston merkitystä lihavuuden, sydän- ja verisuonitautien sekä kakkostyypin diabeteksen kehittymisessä.
– Lihavuusepidemia ja sen mukanaan tuomat liitännäistaudit ovat maailmanlaajuisesti kasvava terveysongelma. Nykyisten hoitomenetelmien pitkäaikaistulokset eivät ole riittävän hyviä, joten tehokkaammat keinot ovat tarpeen, Alitalo sanoo.
Rahoitus hankkeelle löytyi ranskalaisen LeDucq-säätiön kautta; Euroopan ja Pohjois-Amerikan välistä tutkimusyhteistyötä tukeva säätiö hyväksyi hankkeen ”Transatlantic Networks of Excellence” - ohjelmaansa ja myönsi sille kuuden miljoonan dollarin rahoituksen.