Elämän mittaan ihmisen kudoksiin kertyy runsaasti niin sanottuja somaattisia geenimutaatioita. Somaattiset mutaatiot ovat keskeinen tekijä syöpäkasvainten kehityksessä, mutta niiden merkitystä ja kirjoa muissa kuin syöpätaudeissa ei ole juuri tutkittu. Väitöstyössään LL Paula Savola tutki nivelreuma- ja immuunipuutospotilaiden valkosoluissa esiintyviä somaattisia mutaatioita.
Autoimmuunisairauksissa – kuten nivelreumassa – immuunijärjestelmä hyökkää omia kudoksia vastaan. Yli viidellä prosentilla länsimaiden väestöstä on jokin autoimmuunisairaus, mutta siitä huolimatta autoimmuunisairauksien mekanismit ovat huonosti tunnettuja.
– On mahdollista, että jotkut somaattiset mutaatiot muuttavat immuunisolujen toimintaa niin, että ne edistävät tulehdusta sen sijaan että edistäisivät syövän kehitystä, Savola sanoo.
Savolan väitöstutkimuksessa kuvattiin ensimmäistä kertaa somaattisia muutoksia nivelreumapotilaiden kypsissä T-soluissa ja osoitettiin, että tällaisia muutoksia esiintyy noin viidesosalla nivelreumapotilaista. Lisäksi tutkimus osoitti, että myös immuunipuutospotilailla esiintyi somaattisia muutoksia kypsissä T-soluissa – muutoksia löytyi 65 prosentilla tutkimuksessa mukana olleista immuunipuutospotilaista, mutta toisaalta myös lähes puolelta terveistä verrokeista.
– T-solujen somaattiset mutaatiot ovat siis yleinen ilmiö nivelreuma- ja immuunipuutospotilailla mutta myös terveillä ihmisillä. Osa löytämistämme mutaatioista sijaitsi kasvunrajoite- tai syöpägeeneissä tai tulehdusvasteita säätelevissä geeneissä, Savola kertoo.
– Lisäksi havaitsimme, että verisyöpägeeneissä sijaitsevat somaattiset mutaatiot ovat yleinen löydös nivelreumapotilaiden verisoluissa. Tällaiset mutaatiot ovat yleensä peräisin veren kantasoluista, ja niitä löytyi 17 prosentilta nivelreumapotilaista.
Tutkimuksessa paljastui myös, että harvinaisessa nivelreuman alatyypissä, Feltyn oireyhtymässä, ja LGL-leukemiassa esiintyy samanlaisia somaattisia mutaatioita STAT3-geenissä. Tämän perusteella näitä voi pitää saman sairauden jatkumona.
– Tässä tutkimuksessa kävi ilmi, että immuunivälitteisissä sairauksissa ja syövässä on samankaltaisia molekyylitason löydöksiä, ja samalla paljastui uusi mahdollinen immuunisolujen toimintaa säätelevä mekanismi. Tarvitsemme kuitenkin jatkotutkimusta saadaksemme lisää tietoa mutaatioiden kirjosta ja yleisyydestä sekä siitä, onko niillä käytännön merkitystä esimerkiksi tulehduksen säätelyssä, Savola toteaa.
LL Paula Savola väittelee 15.2.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Somatic mutations in autoimmunity". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum 1, luentosali 3, Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä on professori Lambert Busque, Université de Montréal, ja kustoksena on professori Satu Mustjoki. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/291870
Väittelijän yhteystiedot:
paula.savola@helsinki.fi
Hematology Research Unit Helsinki