Imatinibi-lääkitys ei vähentänytkään kuolleisuutta sairaalahoidetuilla koronapotilailla – professori miettii seuraavaa pandemiaa

Helsingin yliopiston johtamassa  selvitettiin imatinibi-lääkkeen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sairaalahoidetuilla COVID-19-potilailla. Tutkittavat potilaat satunnaistettiin saamaan joko tavanomaista hoitoa tai tavanomaista hoitoa ja imatinibia. Heidän kuolleisuuttaan tutkittiin 30 päivän ja yhden vuoden kuluttua. Lisäksi eloonjääneiltä tutkittiin toipumista, elämänlaatua ja laajasti erilaisia oireita ja niiden haittaa vuoden kuluttua sairaalahoidosta. 

Selvisi, että imatinibi ei vähentänyt kuolleisuutta, toisin kuin aiemmin on esitetty.

– Valitettavasti tämän perusteella näyttää siltä, että imatinibi ei ole tehokas lääke koronan hoitoon, artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, väitöskirjatutkija Alex Halme Helsingin yliopistosta sanoo.

Laaja kansallinen monikeskustutkimus 

Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa yhteistyössä tehdyssä Solidarity-tutkimuksessa tutkittiin Suomessa vuosina 2020 ja 2021 remdesiviiriä. ryhmä selvitti, että remdesiviiri vähentää sairaalahoidossa koronapotilaiden kuolleisuutta 15 prosenttia. Solidary Finland -ryhmä jatkoi tutkimuksen toisessa vaiheessa .

Tutkimus on maailman toiseksi suurin imatinibin käytöstä koronan sairaalahoidossa julkaistu satunnaistettu tutkimus ja ainoa satunnaistettu imatinibi-tutkimus, jossa selvitettiin myös pitkittyneitä oireita. Helsingin yliopiston lisäksi imatinibi-tutkimukseen osallistui 15 suomalaista sairaalaa (Hus Meilahden, Jorvin ja Peijaksen sairaalat, Tays ja Hatanpään sairaala, Kanta-Hämeen keskussairaala, Laakson sairaala ja Herttoniemen varasairaala, Oys, Kys, Seinäjoen keskussairaala, Mikkelin keskussairaala ja Päijät-Hämeen keskussairaala), joista rekrytoitiin 156 potilasta. 
  
– Halusimme testata luotettavasti satunnaistetussa asetelmassa, mitkä lääkkeet auttavat koronapotilaita. Aloimme testata jo olemassa olevia potentiaalisia lääkkeitä. Ensin testasimme remdesiviiriä, jota on aiemmin tutkittu ebolan ja c-hepatiitin hoidossa. Toisessa vaiheessa tutkimme esimerkiksi leukemiassa käytettyä imatinibia, josta oli saatu alustavia, lupaavia tuloksia koronassa, tutkimusta johtava professori Kari Tikkinen kertoo. 

Mitä tehdään, kun seuraava pandemia iskee?

Nyt julkaistu tutkimus sisältää sairaalahoitoajan tulokset, vuoden pitkäaikaisseurannan sekä imatinibin sairaala-ajan satunnaistettujen kokeiden meta-analyysin. 

Tutkimuksen potilaat rekrytoitiin 15 eri sairaalasta maanlaajuisesti, puolet Husista ja Taysista.

– Tutkimus oli osoitus myös yhteistyön voimasta. Olen hyvin kiitollinen, että 15 sairaalaa lähti tähän mukaan. Jotta saadaan luotettavia tuloksia, tulee rekrytoida paljon potilaita satunnaistettuihin tutkimuksiin. Pyrimme huomioimaan terveydenhuollon henkilökunnan pandemiasta johtuvan paineen virtaviivaistamalla tutkimusta.

Väitöskirjatutkija Alex Halme ja professori Kari Tikkinen ovatkin huolissaan jo seuraavasta pandemiasta.

– Olisi tärkeää, että seuraavan pandemian varalle olisi mietittynä se, kuinka hoitoja testataan ja tutkitaan. Olemassa olevien lääkkeiden testaus ei kiinnosta lääkeyhtiöitä, vaan on sairaaloiden ja yliopistojen varassa. Vain isot monikeskustutkimukset voivat riittävän nopeasti ja luotettavasti vastata, onko lääke tehokas ja turvallinen. Erityisesti pienessä maassa tutkimuksen ja testauksen koordinointi jo etukäteen olisi erityisen tärkeää, tutkijat sanovat.