Kroonisesta kivusta kärsivistä iäkkäistä lähes puolella on myös neuropaattista kipua, käy ilmi LL Susanna Rapo-Pylkön väitöstutkimuksesta. Neuropaattinen eli hermovaurioperäinen kipu on voimakkaampaa kuin muut krooniset kivut, ja se haittaa enemmän päivittäistä elämää.
– Pitkäaikaista kipua kokevilla oli odotettua enemmän neuropaattista kipua, mikä osaltaan voi selittää iäkkäiden kivun tunnistamiseen ja hoitoon liittyviä useita haasteita, Rapo-Pylkkö sanoo.
Krooninen kipu on yleinen perusterveydenhuollon käyntisyy iäkkäillä. Se uhkaa yksilön itsenäisyyttä ja elämänlaatua sekä liittyy usein monisairastavuuteen. Iäkkäiden kroonisen kivun seuraukset kustannuksineen kasvavat, kun väestö ikääntyy.
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin itsenäisesti asuvia 75-, 80- ja 85-vuotiaita kirkkonummelalaisia vuosina 2009–2013. Iäkkäiden kipuja kartoitettiin ensin ennaltaehkäisevillä kotikäynneillä. Varsinaiseen kipututkimukseen osallistui 106 kroonisesta kivusta kärsivää henkilöä.
Kroonisesta kivusta raportoineet kokivat terveydentilansa ja liikkumiskykynsä huonommaksi kuin kivuttomat ikätoverinsa. He tunsivat itsensä myös surullisemmaksi, yksinäisemmäksi ja väsyneemmäksi. Kummassakin ryhmässä oltiin kuitenkin yhtä tyytyväisiä elämään.
Suurimmalla osalla tutkimuspotilaista oli useita kiputiloja. 83 prosentilla potilaista pahin kipu oli tuki- ja liikuntaelinperäistä, 58 prosentilla kudosvauriokipua ja 40 prosentilla sekamuotoista eli yhdistelmä kudosvaurio- ja hermoperäistä kipua. Puolella potilaista pahin kipu oli kestänyt vähintään viisi vuotta, ja neljä viidestä koki kipua päivittäin.
Kolme neljäsosaa käytti säännöllisesti kipulääkkeitä, lähinnä parasetamolia tai tulehduskipulääkkeitä. Neuropaattisesta kivusta kärsivistä vain viidesosa otti siihen tarkoitettua kipulääkitystä. Lääkkeettömiä hoitoja käytti 75 prosenttia potilaista.
Rapo-Pylkkö väittelee 11.10.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Chronic pain and neuropathic pain among community-dwelling older adults in primary health care settings”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, sali 1, Haartmaninkatu 3. Vastaväittäjänä on dosentti Nora Hagelberg, Turun Yliopisto, ja kustoksena on professori Kaisu Pitkälä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis –palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/305480