Myc-geeni saa syöpäsolut jakaantumaan holtittomasti, mutta samalla se myös virittää syöpäsolujen itsemurhakoneiston. Tutkijat ovat pitkään yrittäneet keksiä keinoja, joilla Myc:n virittämä itsemurhakoneisto saataisiin laukaistuksi niin että syöpäsolut tuhoaisivat itsensä.
On oletettu, että solukuolemakoneiston virittäjinä toimisivat Myc:n ohjaamat ”tappajageenit”, mutta sitkeästä yrittämisestä huolimatta sellaisia ei ole löydetty.
Saksalaisen Würzburgin yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreiden tulosten valossa näyttääkin nyt siltä, että tutkimus on kohdistunut väärälle taholle: syöpäsoluja eivät suista solukuolemaan tappajageenit, vaan se, että solun hyvinvoinnista huolehtivien geenien toiminta estetään.
Tutkimus on julkaistu EMBO Journal -lehdessä.
Myc on iso pomo
Myc-geenin tuottama proteiini ohjaa terveissä soluissa tuhansien sellaisten geenien toimintaa, joiden tuottamat proteiinit pitävät huolta solujen aineenvaihdunnasta ja jakautumisesta ja jotka tarvittaessa myös ohjelmoivat solut kuolemaan. Myc:n lähipiiriin kuuluvat säätelytoverit Max ja Miz-1, joiden kanssa Myc tarpeen mukaan kytkee komennossaan olevia geenejä päälle ja pois päältä.
Syöpäsoluissa Myc-proteiinia tuotetaan liikaa, mikä johtaa solujen holtittomaan jakaantumisen ja syöpäkasvaimen muodostumiseen. Myc toimii kuitenkin ristiriitaisesti, sillä samalla kun se piiskaa soluja jakautumaan, sen virittämä solukuolemakoneisto pyrkii ehkäisemään syöpäkudoksen kasvua.
– Keskeinen haaste olisikin löytää tapoja, joilla syövänhoidossa voitaisiin hyödyntää syöpägeenien aiheuttamaa syöpäsoluille tunnusomaista solukuolemaherkkyyttä, sanoo tutkimusjohtaja, dosentti Juha Klefström Helsingin yliopistosta.
Würzburgin yliopistossa työskentelevien professori Martin Eilersin ja tutkija Katrin Wiesen sekä Klefströmin ja hänen ryhmässään työskentelevän tutkija Heidi Haikalan yhteistyö on nyt tuonut uutta valoa Myc:n solukuolemamekanismeihin.
– Syöpäsolut tuottavat hurjia määriä Myc-proteiinia, mikä johtaa siihen, että Myc yhdessä tovereidensa Max:n ja Miz-1:n kanssa tunkeutuu myös solun hyvinvointia ylläpitävän SRF-proteiinin hallitsemille geeninsäätelyalueille. Silloin solut jäävät ilman bioenergiaa ja niiden elintärkeät kontaktit muihin soluihin katkeavat. Tämä SRF:n alistamisesta seuraava hyvinvointigeenien alasajo altistaa syöpäsolut itsemurhalle, kuvaa Haikala.
Jäätynyt konflikti
Syövän kehityksen aikana muodostuu eräänlainen jäätynyt konflikti, jossa syöpäsolut kykenevät hillitsemään itsemurha-alttiuttaan. Vaikka solut eivät voi hyvin, Myc pystyy kuitenkin lähes täysimittaisesti hyödyntämään syöpäsolujen jakautumista ja syöpäkudoksen kasvua ajavia vaikutuksiaan.
Tutkijat päättelivät, että Myc:n aiheuttamaa syöpäsolujen itsemurha-alttiutta voisi mahdollisesti lisätä sellaisilla lääkkeillä, jotka edesauttavat hyvinvointigeenien alasajoa. He testasivat ideaa, ja tulokset vahvistivat strategian toimivuuden.
– Havainto on tärkeä ja avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia, mutta tästä on kuitenkin vielä matkaa uusiin hoitoihin, Klefström ja Haikala painottavat.