Tutkimusta johtanut tohtori Keegan Knittle Helsingin yliopistosta toteaa, että liikunnallisen aktiivisuuden seuraaminen yhdistettynä tavoitteiden asettamiseen on erityisen tärkeää.
– Aiempien tutkimusten perusteella oman toiminnan seuraaminen ja tavoitteiden asettaminen auttavat lisäämään liikkumista. Nyt kävi ilmi, että sama yhdistelmä kasvattaa myös motivaatiota, Knittle kertoo.
Tutkimustuloksella saattaa olla merkitystä niille, jotka haluavat liikkua enemmän, mutta eivät ole varmoja, miten päästä alkuun. Tavoitteiden asettamisen ja aktiivisuuden seuraamisen lisäksi motivaatiota voi lisätä pelkästään osallistumalla ohjatuille liikuntatunneille.
Osallistujien motivaatio parani, kun he saivat ohjeita ja näkivät esimerkkejä liikkumisesta ja heitä ohjattiin harjoittelemaan aktiviteetteja.
- Motivaatiota voi siis kasvattaa sekin, että onnistuu ottamaan ensimmäisiä askelia kohti aktiivisempaa elämää ilmoittautumalla mukaan ja aloittamalla harjoittelun, tutkimukseen osallistunut tohtorikoulutettava Johanna Nurmi Helsingin yliopistosta sanoo.
Tutkijoiden mukaan tämä sopii hyvin yhteen sen kanssa, mitä tiedämme entuudestaan ”jalka oven välissä ” -tekniikasta.
- Ensimmäisen askeleen jälkeen seuraavat ovat helpompia, Knittle sanoo.
Kasvokkainen vuorovaikutus ja ryhmäaktiviteetit parantavat motivaatiota
Tutkimuksen johtopäätökset perustuvat 200 vertailuryhmän tulosten yhdistämiseen. Näissä tutkimuksissa kerättiin tietoja lähes 19 000 tutkittavasta, jotka olivat kotoisin pääosin Euroopasta ja Yhdysvalloista. Tutkimuksiin osallistuneiden taustat vaihtelivat huomattavasti. Tutkimuksessa etsittiinkin erilaisista taustoista ja tutkimuspaikoista riippumattomia yleistettäviä tekijöitä.
Tässä tähän asti laajimmassa liikuntamotivaatiota koskevassa tutkimuksessa havaittiin myös, että liikuntaohjelmat, joissa ohjaaja oli läsnä tai jotka toteutettiin ryhmässä, olivat tehokkaita. Knittlen mukaan ihmiskontakti vaikuttaa olevan ratkaiseva tekijä liikuntamotivaation lisäämisessä.
– Emme ole täysin varmoja, miksi henkilökohtainen ohjaus ja ryhmäliikunta ovat muita menetelmiä motivoivampia, mutta syitä saattavat olla vastuuntunne edistymisestä ja entistä paremmat mahdollisuudet sosiaaliseen vertailuun, Knittle toteaa.
Health Psychology Review -tiedelehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui tutkijoita Helsingin yliopistosta, Stirlingin yliopistosta Skotlannista ja Maastrichtin yliopistosta Alankomaista. Artikkelin esijulkaisuversio on luettavissa PsyArxiv-esijulkaisupalvelussa osoitteessa https://psyarxiv.com/upmy8/. Taylor and Francisin julkaisema artikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/17437199.2018.1435299.
Lisätiedot:
Johanna Nurmi
Puh. 050-4484297
johanna.nurmi@helsinki.fi
Keegan Knittle (englanniksi)
Puh. 050 448 778
keegan.knittle@helsinki.fi
Osa kaavioista, jotka kuvaavat liikunnallisen aktiivisuuden muutosten suhdetta motivaatiomuutoksiin, on luettavissa täällä: https://osf.io/wkqeg/