Geeniterapia voi auttaa vähentämään sydänsiirteen hyljintäreaktioita

Räätälöidyt virukset pystyvät kuljettamaan geenejä, jotka toimivat kudoksissa sydänsiirteen hyväksi. Viruslajista riippuu, kannattaako se esimerkiksi ruiskuttaa siirrettävän sydämen sepelvaltimoon vai antaa siirteen luovuttajalle suonensisäisesti.

Ensimmäinen sydämensiirto tehtiin lähes täsmälleen 50 vuotta sitten. Ala on puolessa vuosisadassa kehittynyt huimasti, mutta yhtä ongelmaa ei toistaiseksi ole saatu tyystin ratkaistua: sydänsiirteen hyljintäreaktioita.

Hyljinnän vähentämiseksi on tutkittu esimerkiksi geeniterapiaa. Siinä luonnossa esiintyvät virukset saadaan kuljettamaan valikoituja geenejä siirteen soluihin. Nämä solut tuottavat sitten esimerkiksi hylkimistä estäviä ja sydänsiirteen hyvinvointia edistäviä valkuaisaineita. Koe-eläimillä sydänsiirrettä suojaavia vaikutuksia on jo havaittu, mutta kokeita ei vielä ole tehty ihmisillä elinsiirtotilanteessa.

Viruksia käytetään, koska ne sopivat erityisen hyvin geneettisen materiaalin toimittamiseen soluihin.

– Ne ovat pieniä, ne voidaan suunnata tietynlaisiin kudoksiin ja ne pääsevät helposti solun tumaan, luettelee sydänsiirteiden geeniterapiamahdollisuuksia tutkinut Alireza Raissadati.

Raissadati selvitti väitöskirjassaan ihmiselle jo aiemmin turvalliseksi havaitun adeno-associated- eli AA-viruksen tehoa sydänsiirteen geeniterapiavektorina. Hän havaitsi, että samankin viruslajin isällä on eroja tehokkaimmassa antotavassa. Esimerkiksi AAV2 toimi parhaiten sydänsiirteen sepelvaltimoon ruiskutettuna, kun taas AAV9 kannatti antaa sydänsiirteen luovuttajalle suonensisäisesti.

Alireza Raissadati tutki myös sydänsiirteen hyvinvointiin vaikuttavia solutason tekijöitä. Hän löysi kaksi saman proteiinin muotoa, jotka voimistavat tulehdusta estäviä vaikutuksia vastaanottajassa. Kummatkin proteiinimuodot ovat transkriptiotekijöitä, eli ne ovat mukana aivan alkuvaiheessa, kun solussa aletaan valmistaa valkuaisaineita perimän koodin perusteella.

– Proteiinit vähensivät kuljetuksen ja leikkauksen aikana siirtosydämelle syntyviä, esimerkiksi hapenpuutteen aiheuttamia vaurioita ja sydänsiirteen hyljintäreaktiota.

______________

LT Alireza Raissadati väittelee 5.1.2018 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "A gene-based approach to experimental heart transplant rejection". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, luentosali 2, Haartmaninkatu 3.