Geenit vaikuttavat suurten ikäluokkien alkoholinkäyttöön enemmän kuin ennen sotia syntyneillä

Suomalaiseen kaksosaineistoon perustuvassa seurantatutkimuksessa havaittiin ikäluokkien välillä selviä eroja alkoholin käytössä. Sotien jälkeen syntyneet kuluttivat selvästi enemmän alkoholia kuin aiemmin syntyneet suomalaiset. Tutkimuksen perusteella yksilöiden väliset geneettiset erot heijastuvat suurten ikäluokkien alkoholinkäyttöön vahvemmin kuin ennen sotia syntyneillä.

Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa syntymäikäluokkien välisiä eroja alkoholinkulutuksessa ja raittiudessa selvitettiin yli 26 000 ennen vuotta 1958 syntyneen kaksosen aineistossa. Tutkimuksen tulokset julkaistiin 19. joulukuuta Addiction -tiedelehdessä.

Tutkimus perustuu kaksosille vuosina 1975, 1981, 1990 ja 2011 tehtyihin terveyskyselyihin. Geneettisten tekijöiden osuutta alkoholinkäytössä keskimäärin 60 vuoden iässä verrattiin vuosisadan alussa (1901–1920) syntyneiden ja sodan jälkeen (1945–1957) syntyneiden välillä.

– Sotien jälkeen syntyneet miehet ja naiset kuluttivat selvästi enemmän alkoholia kuin aiemmin syntyneet, ja heidän juomisensa lisääntyi ikääntymisen myötä. Aiemmin syntyneillä suunta oli sen sijaan päinvastainen. Lisäksi raittius oli huomattavasti yleisempää ennen sotia syntyneillä, tohtorikoulutettava Suvi Virtanen kertoo.

Identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia vertailemalla tutkijat selvittivät, miten ympäristötekijät ja yksilöiden väliset geneettiset erot selittivät alkoholinkäyttöä. Ennen sotia syntyneillä raittius selittyi enimmäkseen ympäristötekijöillä kun taas sotien jälkeen syntyneillä perinnölliset erot nousivat selvemmin esiin.

Geneettiset tekijät selittivät erityisen paljon - noin puolet - yksilöiden välisestä vaihtelusta sotien jälkeen syntyneiden naisten alkoholinkulutuksessa.

– Tulokset viittaavat alkoholinkäytön suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin viime vuosikymmeninä, kertoo tutkimusta johtanut akatemiatutkija Antti Latvala. Alkoholin saatavuus on helpottunut huomattavasti, ja alkoholiin liittyvät kulttuuriset ja sosiaaliset normit ovat lieventyneet. Kun ympäristö ei kontrolloi tiukasti käyttäytymistä, ihmisten välisten geneettisten erojen merkitys korostuu.

Samansuuntaisia tuloksia ympäristön vaikutuksesta perinnöllisten tekijöiden roolia muokkaavana tekijänä on saatu aiemminkin. Aikaisemmat tutkimukset eivät Latvalan mukaan kuitenkaan ole tarkastelleet sitä, miten alkoholikulttuurin pitkän aikavälin muutokset heijastuvat perimän rooliin alkoholinkäytön taustalla.

Alkuperäinen julkaisu: Virtanen S, Kaprio J, Viken R, Rose R, Latvala A. Birth cohort effects on the quantity and heritability of alcohol consumption in adulthood: A Finnish longitudinal twin study. Addiction. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/add.14533                  

Lisätietoja:

Akatemiatutkija Antti Latvala

Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLIFE, Helsingin yliopisto

+358 50 448 4114, antti.latvala@helsinki.fi