Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 4/2024.
Suomessa on meneillään maailman suurin naisten terveyttä tarkasteleva tutkimus, jossa on seurattu paria tuhatta naista sikiöajasta 35-vuotiaaksi. Yksi kymmenistä selvitetyistä kysymyksistä, raudansaanti, on myös kiivaiden julkisten keskustelujen aihe.
Tutkimuksen koehenkilöt ovat nyt lisääntymisikäisiä, joten tutkijat osasivat aavistella osin heikkoja rauta-arvoja, kertoo Helsingin yliopiston ja Husin kliininen opettaja, erikoislääkäri Kaisu Luiro-Helve: raskaudet, imetys, kuukautiset ja kasvisvoittoinen ruokavalio lisäävät raudanpuutteen riskiä.
Ferritiini on yhdistetty moneen oireeseen, mutta lisätutkimusta tarvitaan
Ferritiinin eli kehon varastoraudan puute ja puutteeseen huonosti saatavilla oleva apu huolestuttavat monia julkiseen keskusteluun osallistuvia. Rautavarastojen mittarina käytetään ferritiinin pitoisuutta plasmassa: mikrogrammoja litraa kohden. Nyrkkisääntönä on pidetty, että jos arvo on alle 30, on syytä epäillä raudanpuutetta.
Vakavia puutteita — ferritiiniarvo alle 20 — onneksi löytyi verraten vähän, seitsemältä prosentilta tutkituista, Luiro-Helve kertoo. Alle 30:lla sen sijaan sinnitteli noin viidesosa tutkituista.
— Onhan tämä merkittävä määrä ja siihen kannattaisi kiinnittää huomiota, jos kuukautiset ovat kovin runsaat. Raudan suhteen ei ole hyvä elää aivan kädestä suuhun, ilman mitään varastoa.
Toisaalta rautavaraston merkitystä ei täysin tunneta.
— Ferritiini on ollut muotiaihe ja sitä on yhdistetty moneen oireeseen. Tarvitaan lisätutkimusta selvittämään, mihin kaikkeen puute oikeasti liittyy.
Erikoislääkäri Kaisu Luiro-Helve alusti Helsingin yliopiston Naisten terveyden illassa 9.4. Tallenne tilaisuudesta on katsottavissa Tiedekulman Youtube-kanavalla. Veriarvojen merkitystä pui myös Yliopisto-lehden artikkeli: Hemoglobiini kertoo, oletko hyvässä hapessa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.