Artikkeli on julkaistu Tohtorin hatusta -palstalla Yliopisto-lehden numerossa 2/2015.
Kuinka nopeasti ihmisen solut uusiutuvat, kehitysbiologian professori Hannu Sariola?
— Aikuisen ihmisen solut uusiutuvat hyvin eri tahtiin. Nopeimmat uusiutuvat päivissä, mutta monilla soluilla se voi viedä kymmenen vuotta. Hitaimmin uudistuvat verisuonet, aivot sekä munuaiset.
Olenko jo soluiltani eri olento kuin 10 vuotta sitten?
— Suurin osa soluista uusiutuu kymmenessä vuodessa, mutta eivät kaikki. Esimerkiksi aivoissa on soluja, jotka voivat kestää 50 vuotta tai koko elämän.
Miksi nykyiset soluni voivat joutua tilille vanhojen solujeni hölmöilyistä, rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio?
— Oikeustieteessä ihmistä ei katsota solujen tai atomien tasolla. Ihminen on oikeuden edessä yksilö ja yksilö edelleen vastuussa teoistaan. Oikeustieteessä meitä ei oikeastaan edes kiinnosta fyysinen ruumis, vaan siihen liitetty oikeushenkilö, juridinen identiteetti. Oikeushenkilö on vastuussa solujen elinkaaresta riippumatta.
Vankilaan tuomittu voi anoa armoa. Eikö armon anomisen ajatus ole se, että on jotenkin muuttunut?
— Kyllä, yleensä vedotaan muuttuneisiin olosuhteisiin. Solutason muutokset voivat olla armahdusperuste, jos vangilla on esimerkiksi syöpä. Mutta silti armahdetaan yksilö, ei soluja.
Onko oikein, että kehoni nykysolut ovat vastuussa vanhojen solujeni teoista, tohtorikoulutettava Ville Paukkonen käytännöllisen filosofian oppiaineesta?
— Ei ole selvää, että sinä olet sama asia kuin kehosi eli solusi yhteenlaskettuna. Filosofiassa on suosittu John Lockelta periytyvää näkemystä, jonka mukaan minuudelle olennaista ovat tietoisuus ja muisti, ei keho. Keho voi muuttua minuuden pysyessä samana.
Mutta entä jos kiistän tietoisuuden ja muistin minuuden perustana. Eri solut, eri henkilö?
— Silloin asiaa voisi lähestyä aristoteelisesta näkökulmasta. Keho muodostuu soluista, mutta olennaisempaa kuin yksittäiset solut on se kokonaisuus, jonka jatkuvuutta solut palvelevat.
Enkö mitenkään voi kiemurrella pois vastuusta?
— Tuskin, jos teot todella ovat sinun tekojasi. Moraalinen vastuu edellyttää minää, joka on vastuussa teoistaan.
— Lieventäviä asianhaaroja voi sentään löytyä.