Parkinsonin taudin liikehäiriöt johtuvat keskiaivojen dopaminergisten hermosolujen asteittaisesta toimintakyvyn menetyksestä, jota myöhemmin seuraa niiden täydellinen tuhoutuminen. Gliasolulinjaperäinen hermokasvutekijä GDNF on ollut yksi lupaavimmista hoitokeinoista Parkinsonin tautiin. Eläinmalleissa suoraan päähän injektoitu GDNF suojaa tehokkaasti dopamiinihermosoluja vaurioilta ja pystyy korjaamaan jo syntyneitä vaurioita.
GDNF:n tehoa on testattu myös Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla, mutta alun lupaavista tuloksista huolimatta laajaa hyötyä ei ole kahdessa ensimmäisessä kliinisessä toisen vaiheen kokeessa pystytty osoittamaan.
– Vaatimattomat tulokset johtunevat osittain GDNF:n annostelun ongelmista. Suurikokoisen proteiinin anto suoraan aivokudokseen on vaikeaa, ja se voi aiheuttaa hallitsematonta hermosolujen versomista injektiokohdassa. Lisää tietoa tarvitaan myös GDNF:n vaikutusmekanismeista dopamiinihermosoluihin erityisesti vanhenevissa aivoissa, sanoo ryhmänjohtaja Jaan-Olle Andressoo Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista.
GDNF:n määrä lisääntyi hallitusti
Jaan-Olle Andressoo kehitti uuden, mikroRNA-molekyyleihin pohjautuvan tavan GDNF:n määrän lisäämiseksi aivoissa.
– Tuloksena syntyneen hiirimallin huomattavin etu on se, että GDNF:n määrä lisääntyy hallitusti vain niissä soluissa, jotka sitä normaalistikin ilmentävät. Parkinsonin taudin kannalta keskeisessä aivojen osassa, aivojuoviossa eli striatumissa, GDNF:n ilmentyminen noin kaksinkertaistui. Ilmentyminen säilyy lisäksi herkkänä normaalille geeninsäätelylle. Näin saadaan tietoa GDNF:n fysiologisista vaikutuksista. Tämä ei aiemmilla menetelmillä ollut mahdollista, Jaan-Olle Andressoo sanoo.
Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa tehdyissä jatkotutkimuksissa GDNF:n yli-ilmentymisen havaittiin lisäävän jonkin verran dopamiinihermosolujen määrää sekä dopamiinin pitoisuutta aivojuoviossa. Yli-ilmeneminen myös tehosti dopamiinin vapautumista ja suojasi hermosoluja vaurioilta.
Vaikutusta Parkinsonin tautiin tutkittiin yhteistyössä professori Mart Saarman kanssa. Vaikutusmekanismien selvittämiseen osallistui myös tutkijoita Uumajan ja Tarton yliopistoista.
Tutkimustuloksen pohjalta ryhmänjohtaja Jaan-Olle Andressoo on nyt kehitämässä menetelmiä, joiden avulla saadaan sisäisiä GDNF-tasoja aivoissa nostetua.
– Jos onnistumme tässä, pystymme luultavasti palauttamaan jo heikentyneitä hermoyhteyksiä ensin Parkinsonin taudissa ja myöhemmin muissa rappeuttavissa hermosairauksissa. Ensimmäiset tuloksemme näyttävät erittäin lupaavilta, sanoo Andressoo.