Crohnin taudin leikkaushoidossa syytä suosia suolta säästävää leikkausta

MRE-kuvantaminen on hyödyksi Crohnin tautia sairastavan potilaan leikkauksen suunnittelussa, osoittaa tuore väitöstutkimus.

Crohnin tauti on tulehduksellinen suolistosairaus, joka voi esiintyä missä ruoansulatuskanavan osassa tahansa; tavallisin sijaintialue on kuitenkin ohutsuolen loppuosa. Crohnin taudissa kaikki suolen seinämän kerrokset tulehtuvat. Tulehduksen seurauksena suoli voi ahtautua. Pahimmillaan tulehdus voi syövyttää suolen seinämään aukkoja, jolloin suolen mutkien tai suolen ja viereisten elinten välille voi syntyä poikkeavia yhdyskäytäviä, fisteleitä. Suolen seinämään syntyneen aukon seurauksena vatsaonteloon voi myös kehittyä märkäpesäkkeitä.

Crohnin tautia hoidetaan ensisijaisesti lääkkeillä, mutta suurin osa potilaista tarvitsee jossain vaiheessa leikkaushoitoa tautiin liittyvien ongelmien vuoksi. Viime vuosien aikana Crohnin taudin diagnosoinnissa ja hoidossa on otettu useita edistysaskeleita: leikkausta suunniteltaessa hyödynnetään aiempaa enemmän magneettikuvausta (MRE), tähystyskirurgiaa käytetään entistä enemmän, ja myös uusia biologisia lääkkeitä on otettu käyttöön.

Gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Gisele Aaltonen selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka hyvin ennen leikkausta tehty MRE-kuvantaminen paljasti Crohnin taudin aiheuttamat suoliston ahtaumat, fistelit ja märkäpesäkkeet. Hän havaitsi, että kuvantamistutkimus paljasti suolen ahtaumat, ja myös fistelit ja märkäpesäkkeet havaittiin tutkimuksessa noin 80 prosentin varmuudella. Tutkituista 103:sta kuvantamislöydöksestä 36 ei vastannut leikkauslöydöstä, mikä johti noin 13%:lla potilaista leikkauksen muuttumiseen siitä, mitä alun perin oli suunniteltu.

– Tulokset osoittavat, että magneettikuvantaminen on hyödyllinen Crohnin tautia sairastavien leikkauksen suunnittelussa, vaikka etenkin kiinnikkeet voivat aiheuttaa virheellisiä kuvantamislöydöksiä, Aaltonen toteaa.

Aaltonen tutki väitöstyössään myös suolen osapoiston yhteydessä jäljelle jääneen leikkauspinnan mikroskooppisen tulehduksen yhteyttä leikkauksen jälkeisiin suolisaumassa ilmaantuviin komplikaatioihin ja havaitsi, että tilastollista yhteyttä näiden välillä ei ollut. Tutkimustulos puoltaa suolen pituutta säästävää leikkaushoitoa.

Aaltonen selvitti myös tekijöitä, jotka lisäävät Crohnin taudin uusiutumisen riskiä suolisaumassa ohutsuolen loppupään typistyksen eli niin sanotun ileokekaalisen suolentypistyksen jälkeen sekä selvitti uusintaleikkauksen riskiä erityyppisten typistysleikkausten jälkeen.

– Koneellisesti tehty suolisauma, päivystysleikkaus ja kortisonilääkityksen tarve leikkauksen jälkeen olivat merkittäviä riskitekijöitä taudin uusiutumiselle suolisaumassa. Turvallisin vaihtoehto Crohnin taudissa vaikuttaa olevan pää-päätä vasten käsin ommeltu suolisauma, ja uusintaleikkausriski on pienin ohut- ja paksusuolen liitoskohtaan kohdistuvien typistysleikkausten jälkeen, Aaltonen summaa tuloksia.

Tutkimusaineiston perustan muodostivat 249 Crohnin tautia sairastavaa potilasta, jotka oli leikattu peräkkäin Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2006 – 2016.

Gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Gisele Aaltonen väittelee 26.10.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Surgical treatment of Crohn's disease" (Crohnin taudin kirurginen hoito). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, luentosali 1, Haartmaninkatu 3. Vastaväittäjänä on dosentti Tero Rautio, Oulun yliopisto, ja kustoksena on professori Pauli Puolakkainen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/241950

Väittelijän yhteystiedot:
Sähköposti: gisele.aaltonen@helsinki.fi