Tavoitteena on uuden rahoituksen turvin aloittaa Suomessa ensimmäiset kliiniset hoitokokeet faagiterapialla, sanoo professori Mikael Skurnik Helsingin yliopistosta.
Bakteriofagit eli faagit ovat bakteereita tappavia viruksia. Faagit ovat maapallon yleisimpiä organismeja; ne rajoittavat bakteerien määrää ja pitävät yllä ekologista tasapainoa. Kukin bakteriofagi infektoi vain muutamaa bakteerilajia tai -kantaa, joten ne ovat varsinaisia täsmäaseita bakteerien aiheuttamien sairauksien torjunnassa.
– Faagit eivät ole haitallisia normaalille bakteeristolle samalla tavalla kuin mikrobilääkkeet. Erityisen tärkeää on se, että faagit voivat tuhota myös antibiooteille resistenttejä bakteereita, Skurnik sanoo.
Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Belgiassa on viime vuosina tehty ensimmäiset faagiterapiaa koskevat satunnaistetut, kontrolloidut potilastutkimukset, joissa on pyritty lähinnä selvittämään hoidon turvallisuutta. Haittavaikutuksia ei näissä hoitokokeiluissa ilmennyt. Parhaillaan on myös meneillään EU:n rahoittama PhagoBurn-hanke, jossa tutkitaan palohaavojen hoitoa faagiseoksilla.
Yli 200 faagin kokoelma valmiina
Suomessa faagiterapiaa ei toistaiseksi ole kokeiltu potilashoidossa, mutta valmius kliinisiin kokeisiin on jo näköpiirissä. – Jane ja Aatos Erkon säätiön myöntämä rahoitus antaa meille mahdollisuuden viedä faagiterapia ensimmäisiin kliinisiin kokeisiin, Skurnik sanoo.
Ensimmäisiä kohteita tulevat olemaan antibioottiresistenttien bakteerien aiheuttamat haavainfektiot ja antibioottiresistentin E. coli -bakteerin suolistokantajuuden sekä mahdollisesti MRSA-kantajuuden häätöhoidot.
Faagiterapiahankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston lisäksi Helsingin yliopistollinen sairaala, HUSLAB ja HUS-apteekki. Bakteriofagien eristäminen, karakterisointi ja puhdistaminen tapahtuvat Helsingin yliopiston faagiterapialaboratoriossa, jossa myös testataan HUSLABin potilasnäytteistä eristämät bakteerit sopivien faagien löytämiseksi. Faagituotteiden valmistuslinja pystytetään HUS-apteekkiin, ja kliiniset lääketutkimukset tehdään yliopistollisessa sairaalassa.
– Faagivalmisteiden tulee muiden lääkevalmisteiden tapaan täyttää lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean asettamat laatuvaatimukset, Skurnik muistuttaa.
Skurnik on vuodesta 2013 kartuttanut Helsingin yliopiston faagikokoelmaa antibioottiresistenssejä bakteerikantoja vastaan, ja Jyväskylän yliopistossa on toinen faagikokoelma. Kokoelmissa on tällä hetkellä yhteensä yli 200 faagia.
– Olemme myös mukana eurooppalaisessa hankkeessa, jonka tavoitteena on perustaa 2-3 faagien keskusvarastoa. Näihin varastoihin eri maiden tutkijat ja laboratoriot lähettäisivät faaginsa, ja sieltä eri maiden faagihoitoa antavat yksiköt voisivat niitä tilata tarpeen mukaan.
120 VUOTTA VANHA JUTTU
Bakteriofagit – bakteerinsyöjät – löydettiin jo vuonna 1896, ja 1900-luvun alkupuolella niitä tutkittiin aktiivisesti. Faagihoitoja kokeiltiin runsaasti eläinten sairauksien hoidossa, usein varsin suotuisin tuloksin. Ensimmäiset hoitokokeilut ihmisillä tehtiin 1920-luvulla.
Antibioottien keksiminen lopetti kiinnostuksen faagiterapiaan länsimaissa moneksi kymmeneksi vuodeksi; Itä-Euroopassa tutkimus jatkui. Uuden vuosituhannen alussa länsimaissa kuitenkin havahduttiin antibioottiresistenssin kasvavaan uhkaan ja kiinnostus faagiterapiaan virisi uudelleen.
Lisätietoja:
Professori Mikael Skurnik
Puh. 050 336 0981
Sähköposti: mikael.skurnik@helsinki.fi