Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin avioeron, mielenterveyden ja kuolleisuuden välisiä yhteyksiä työikäisillä suomalaisilla. Tutkimuksessa havaittiin lääkityksen yleisyyden lisääntyvän voimakkaasti jo ennen avioeroa. Eniten psyykenlääkkeitä käytettiin ennen virallista avioeropäivää. Tällöin lääkkeitä ostaneiden osuus oli yli kaksinkertainen verrattuna naimisissa pysyneisiin.
- Tämän jälkeen lääkitystä käyttävien osuus pieneni, mutta vakiintui kuitenkin vuosi avioeron jälkeen pysyvästi korkeammalle tasolle verrattuna pitkässä liitossa eläviin, väitöstutkija Niina Metsä-Simola Helsingin yliopistosta sanoo.
Euroopan aikuisväestöstä yli 10 prosenttia käyttää vuosittain psyykenlääkkeitä.
- Erityisesti mielialalääkitys on yleistynyt voimakkaasti, ja avioeron yhteydessä havaitut muutokset psyykenlääkityksen yleisyydessä olivatkin suurimpia mielialalääkkeiden käytössä, Metsä-Simola kertoo.
Huono mielenterveys jarruna pitkälle liitolle
Jatkuvasti avo- tai avioliitossa elävät käyttivät psyykenlääkkeitä vain harvoin. Pitkistä avoliitoista ja avioliitoista eroavilla lääkitys oli jonkin verran liitossa jatkavia yleisempää jo viisi vuotta ennen eroa. Vielä tavallisempaa lääkitys oli niiden keskuudessa, jotka päätyivät eroon jo lyhyen avoliiton jälkeen.
- Huono mielenterveys näyttää rajoittavan mahdollisuuksia pitkän liiton muodostamiseen. Mielenterveysongelmien hoidossa olisikin tärkeää huomioida läheiset ihmissuhteet entistä paremmin, Metsä-Simola toteaa.
Eronneiden miesten kuolleisuusriski yli kaksinkertainen
Väitöstutkimuksessa ilmeni, että yli kymmenen vuoden seuranta-aikana eronneiden miesten kuolleisuusriski oli yli kaksinkertainen ja naisillakin yli puolitoistakertainen naimisissa pysyviin verrattuna. Vaikka psyykenlääkityksen ja avioeron yhteys oli pitkälti riippumaton sosiaalisista ja taloudellisista resursseista, sosioekonominen huono-osaisuus selitti noin puolet avioeron jälkeen koholla olevasta kuolleisuusriskistä.
- Tämän kuolleisuuseron kaventamiseksi sosioekonomisen huono-osaisuuden pitkittymistä avioeron jälkeen olisi syytä pyrkiä estämään, Metsä-Simola sanoo.
Alkoholi kasvatti eronneiden kuolleisuusriskiä
Tutkimuksen mukaan alkoholikuolleisuuden riski oli miehillä yli viisinkertainen ja naisillakin kolminkertainen avioeron jälkeen. Väkivaltaisen kuoleman riski oli puolestaan eronneilla naisilla yli nelinkertainen ja miehillä noin nelinkertainen verrattuna naimisissa pysyneisiin miehiin ja naisiin. Väkivaltaiset kuolemat olivat useimmiten itsemurhia. Myös tapaturmaisen kuoleman riski oli selvästi koholla sekä eronneilla miehillä että naisilla.
- Varsinkin miehillä kuolleisuus näihin syihin oli suurta heti eron jälkeisinä vuosina. Avioeroa harkitsevien ja sen jo läpi käyneiden psyykkiseen tukemiseen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota, Metsä-Simola muistuttaa.
Tutkimus perustuu koko väestöä edustaviin rekisteriaineistoihin, joissa on yhdistelty Tilastokeskuksen, Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämiä tietoja.
’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’
Niina Metsä-Simola väittelee 17.8.2018 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Divorce, mental health and mortality - A longitudinal register study". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, luentosali 1, Unioninkatu 40.
Vastaväittäjänä on Assistant Professor Jornt Mandemakers, Utrecht University, ja kustoksena on professori Pekka Martikainen.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Niina Metsä-Simola
Puh. 040 515 8566
niina.metsa-simola@helsinki.fi