Autismikirjon lapsilla haasteita havaita tunnetiloja puheesta

Tuoreessa väitöstutkimuksessa autismikirjon lapsilla aivotasolla havaitut puheen käsittelyn vaikeudet voivat heijastua vaikeuksina tehdä päätelmiä puhujan tunnetilasta hänen äänensävynsä perusteella.

Puhujan tunnetilaa koskeva tieto välittyy puheen prosodian, eli intonaation, painotusten, rytmin ja äänensävyn vaihteluiden kautta. Prosodian havaitseminen ja ymmärtäminen ovat erittäin tärkeitä sosiaaliselle vuorovaikutukselle, ja näiden taitojen on havaittu olevan yhteydessä sosiaalisiin kykyihin läpi lapsuusiän.

Psykologian lisensiaatti Riikka Lindström selvitti tuoreessa Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä tekemässään väitöskirjatyössä prosodisten piirteiden havaitsemista tyypillisesti kehittyneillä kouluikäisillä lapsilla ja autismikirjoon kuuluvilla lapsilla. Tutkimukseen osallistui sekä autismikirjoon kuuluvia lapsia, joilla oli kielenkehityksen vaikeuksia että autismikirjon lapsia, joilla niitä ei ollut.

Tutkimuksessa prosodian havaitsemista selvitettiin rekisteröimällä aivosähkökäyrällä aivojen vasteita luonnollisille sanaärsykkeille, joita esitettiin eri tunnetiloissa lausuttuna. Tunnetilat olivat neutraali, surullinen, halveksiva ja käskevä.

Tutkimuksen mukaan tyypillisesti kehittyneet lapset erottelivat puheesta puhujan äänensävyn muutoksia kuulotiedon esitietoisella tasolla, ja heidän tahaton tarkkaavuutensa kääntyi näihin äänimuutoksiin. Sen sijaan molemmissa autismikirjon lasten ryhmissä puheen tunnetilan muutosten erottelu aivoissa oli poikkeavaa.  

– Tämän lisäksi autismikirjon lasten tahaton tarkkaavaisuus ei kääntynyt prosodisten muutosten puoleen yhtä tehokkaasti kuin verrokkilapsilla, Lindström tarkentaa.

Tulokset viittaavat vaikeuteen ja hitauteen huomioida puhujan tunnetilaa heijastavia äänen muutoksia autismikirjossa.

– Tutkimuksessa esiin tulleet puheäänen käsittelyn vaikeudet voivat heijastua autismikirjossa havaittuihin vaikeuksiin tehdä päätelmiä puhujan tunnetilasta hänen äänensävynsä perusteella. Tämä voi osaltaan hankaloittaa vuorovaikutusta, mikä on muutenkin haasteellista autismikirjoon kuuluville.

PsL Riikka Lindström väittelee 27.2.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Neural and perceptual processing of emotional speech prosody in typically developed children and in children with autism spectrum disorder". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, luentosali 2, Haartmaninkatu 3.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot

Riikka Lindström, riikka.h.lindstrom@helsinki.fi