Köyhillä alueilla asuvilla ihmisillä on keskimäärin heikompi terveys kuin rikkaiden alueiden asukkailla. Ero koskee sekä fyysistä että psyykkistä sairastamista, ja se on havaittu maailmanlaajuisesti useissa aluevaikutustutkimuksissa.
Erojen syy on vaikeampi kysymys. Vaikuttaako asuinympäristö ihmisen terveyteen ja elämäntapavalintoihin? Vai onko kyse siitä, että terveet ihmiset hakeutuvat hyviin naapurustoihin, kun taas vähemmän terveet valikoituvat köyhemmille seuduille?
‒ Aluetutkimuksia on perinteisesti tulkittu siihen suuntaan, että itse alueella on vaikutusta terveyteen. Mutta aina on myönnetty, että yhteydet voivat johtua myös ihmisten valikoitumisesta, psykologian apulaisprofessori Markus Jokela kertoo.
Jokela päätti selvittää asian hyödyntämällä australialaista HILDA-tutkimusaineistoa. Siinä on seurattu 20 012 ihmisen elämää vuosittain vuodesta 2001 vuoteen 2010.
Terveys ennustaa muuttomatkan suunnan
Tutkimusvuosikymmenen aikana osa seuratuista ihmisistä muutti alueelta köyhemmälle tai vauraammalle.
‒ Kun ihmiset muuttivat, heidän terveydentilansa ei muuttunut. He olivat yhtä terveitä tai sairaita riippumatta siitä, kuinka varakkaalla alueella elivät, Jokela sanoo.
‒ Sen sijaan parempi terveydentila ennusti muuttoa varakkaammalle asuinalueelle.
Jokela sai tuloksensa julkaistua syksyllä 2014 American Journal of Epidemiology –lehdessä, ja nyt puolta vuotta myöhemmin, helmikuun alussa American Journal of Epidemiology nosti työn vuoden 2014 kymmenen parhaan artikkelin joukkoon.
Mikä pitää lapsen terveenä?
Markus Jokela toisti tutkimuksen myöhemmin brittiaineistolla ja sai samansuuntaiset tulokset.
Nämä kaksi tutkimusta eivät kuitenkaan riitä kumoamaan sitä, että asuinalueella voi kuin voikin olla jokin vaikutus ihmisen terveyteen, Jokela sanoo. Esimerkiksi lapsuuden maisemilla voi olla merkitystä.
‒ Tutkimukseni keskittyivät nimenomaan muuttaviin aikuisiin, ja siltä osin tulokset olivat selkeitä. Ne kyseenalaistavat tutkimuskirjallisuudessa yleisen oletuksen, että asuinalue vaikuttaisi aikuisten terveyteen.
Alueen vaikutus lapseen on vaikeampi muna–kana-kysymys. Mikä osa lapsen terveydestä on perittyä, mikä taas perheen ja ympäristön vaikutusta?
‒ Kyllä tieteellinen tutkimus tähänkin pulmaan keinot keksii, pitää vain edetä pala kerrallaan. Tilastomenetelmät tarjoavat välineitä, joilla kammeta sekoittuneita vaikutuksia irti toisistaan, Jokela uskoo.
‒ Se on varmaa, että näin vaikeat kysymykset vaativat mittavia aineistoja.